Jukka Viljanen
  • Tervetuloa
  • Jukka
  • Adventures
    • Kalahari Adventure Run 1000 km
    • Etelänapamanner
    • Libyan Sahara
    • North Pole Marathon & North Pole Bike Extreme
  • Blogi
  • Tilaa Jukka puhujaksi
  • Contact
  • Partners
  • Search
  • Menu Menu

Protskua ja rasvaa

March 29, 2019/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Saan jäätiköllä varmasti …no ainakin melko varmasti…tarpeeksi hiilareita. Siitä pitää mm.puuro huolen.

 

Mutta miten on proteinin ja rasvan laita?

 

Protskua ja rasvaa saan pähkinöistä  ja manteleista. Foodin (ei sponsori) tuo maahan luomulaatuisia pähkinöitä,joissa on raakasuklaakuorrutus.

 

Ai että ne on hyviä. Niitä lähtee matkaan kasapäin, ainakin pussukka päivää kohden.

 

Juoksun aikana mutustelen luomuaprikooseja. Niistä saa hiilareita..ja hyvän mielen. Ne maistuvat paljon paremmilta kuin “rikitetyt marketti-aprikoosit”.

 

Lihasta saan myös proteiinia. Otan mukaan poronlihaa, jota järsin iltaisin makuupussissa. Eiköhän näillä eväillä pärjää muutama viikko.

 

Seuraavien viikkojen harjoittelu on hyvin konservatiivista. Juoksen pääasiassa keskuspuiston ulkoilureitillä. Valinta osunee useinmiten Vanttilan 2,7 kilsan lenkille, jossa on sopivasti ylä-ja alamäkiä.

 

Juoksin aikoinaan Helsingin Paloheinässä n.1,8 kilsan kierrosta yli 50 kertaa. Siitä kertyi yhteensä 100 kilometriä. Kisan nimi oli (ja on) Masokistin Unelma.

Kisa meni kohdaltani kohtuu mönkään lähinnä siksi, että olin aika keltanokka ultrajuoksun suhteen.

 

Kunto oli mainio, sillä treenasinhan vuosittain reilusti yli 5000 kilsaa. Vuositahennen vaihteessa ja alussa varmaan 7000 km. Kisataktiikka oli vaan armottoman surkea.

 

Ensinnäkin, juoksin koko matkan kevyillä puolimaratonille suunnitelluilla Nike Skylon-kengillä. Näin jälkikäteen ajateltuna, jalassa olisi pitänyt olla vähän järeämmät jalkineet (seuraavana vuonna juoksin toisen 100 kilsan skaban, jossa jalassa oli paljon paremmat kengät ja kisa meni loistavasti).

 

Ruokahuolto oli hanurista. Ei kisajärjestäjän, vaan omani. Kirsi teki huoltonaisena loistavan duunin, mutta olin valinnut polttoaineeksi lihakeittoja ja melonia yms., joista ei saanut energiaa nimeksikään.

 

Juoksija tarvitsee polttoainetta ja rutkasti. Kehoni energiavarastot loppuivat 80 kilsan kohdalla ja sen jälkeen alkoi selviytymiskamppailu…puujaloilla.

 

Kaikki virheet johtuivat omista töppäyksistä, mutta otin niistä opikseni. Paloheinä opetti.

 

Torstain lenkillä tarkeni. Päällä oli taas kerran liikaa vaatetta ja päässä liian paksu pipo.

 

 

 

 

 

 

Share this entry
  • Share on Facebook
  • Share on Twitter
  • Share on Pinterest
  • Share on LinkedIn
  • Share on Tumblr
  • Share on Vk
  • Share on Reddit
  • Share by Mail

Seikkailujuoksija

Recent Posts

  • Juoksutapahtuma Pirttimäessä
  • Uusi yhteistyökumppani?
  • Toukokuun treeneistä…
  • Viestintä jäätiköltä
  • Sauvajuoksusta

Archives

TJ 27 Bloksit
Scroll to top