Olipahan Joulu!

Blogitoimitus ei lepää joulunakaan.

Jos joku sanoo, että meissä kaikissa asuu jouluihminen, niin minä en ole sitä vielä löytänyt.

Osin tästä syystä johtuen, olen viettänyt “jouluja” muualla kuin Suomessa.

Yksi mieleenpainuvimmista oli Etelämantereen jäätiköllä vuonna 2008.

Etelämantereella esiintyy usein voimakkaita, myrskyisiä, kylmiä mannerjäätiköltä puhaltavia laskutuulia. (Grönlannin jäätiköllä niitä kutsutaan Piteraqiksi). Laskutuulia voi hyvin kutsua hurrikaaneiksi. Blosiksen voimakkuus voi nousta 50-80 m/s.

Kun olin Etelämantereen jäätiköllä, niin tuulet olivat niin voimakkaita, ettei lentokone päässyt hakemaan meitä pois. Vietin siellä ylimääräiset pari viikkoa.

Siihen ajankohtaan osui (sopivasti) joulu.

Kaikki paikallaolijat eivät suhtautuneet joulun viettoon jäätiköllä yhtä tyynesti kuin minä. Osalla oli kiire kotiin, mutta what can you do?

ALE Base Camp järjesti meille kuitenkin ikimuistoisen joulun.

Aloitimme päivän jumalanpalveluksella. Kirkon virkaa hoiti pieni teltta, johon oli kokoontunut kuusi seikkailijaa. Pastorina toimi jenkkiläinen vuorikiipeilijä, jolla oli teologin koulutus. Siinä kylmässä teltassa me kuunneltiin sanaa ja veisattiin jokunen virsikin.

Illalla oli joulujuhla. Sen yhteydessä jokainen sai lahjan. Minä sain perusleirin työntekijältä juoksufiguurin. Hän oli väsännyt sitä usean tunnin ajan pienessä ja vilpoisessa verstaassaan.

Joulujuhlan aikana taas laulettiin, osin chileläisen punaviinin voimaannuttamana….

Se oli kaikkien aikojen joulu.