Inspiroiva filmi

/in /by

Bongasin oheisen filmipätkän Outside-lehden sivulta. Se kertoo naisjuoksija Aziza Rajista, joka on marokkolainen ultrajuoksija.

 

Maailma muuttuu ja Azizin onneksi myös Marokko. Aiemmin ei olisi tullut kuuloonkaan, että nainen harrastaa juoksua. Ja kyllä sitä katsotaan edelleen kieroon.

 

Hän on kuitenkin sitkeästi  taistellut tuulimyllyjä vastaan. Raji on onnekseen saanut taustalleen muutaman marokkolaisen miestähtijuoksijan ja se on varmasti auttanut häntä nousemaan pikkukylän tytöstä mm.Omanissa järjestettävän ultrakisan mitalistiksi.

 

https://www.outsideonline.com/2343561/aziza-raji-moroccos-next-great-marathon-runner

Saas nähdä milloin meikäläinen pääsee seuraavan kerran Marokkoon ja etenkin sinne Saharan puolelle.

 

Se matkatoimisto Vetikon kanssa järjestettävä Saharajuoksu meni puihin. Juoksun peruuntuminen ei johdu matkatoimistosta vaan siitä, ettemme saaneet viestiä tarpeeksi tehokkaasti juoksijoiden tietoisuuteen.

 

En aio antaa periksi. Minulla on tämän suhteen uusia suunnitelmia, jotka aion toteuttaa ensi vuoden puolella. Tavoitteena on saada ensimmäinen juoksuryhmä Saharaan syksyllä 2019.

 

Oli hienoa nähdä niin paljon juoksijoita Espoon Rantamaratonilla. Ainakin kaksi ystävääni juoksi upean kisan. Lasse voitti M50 sarjan komealla 3.08 ajalla ja Jan vetäisi kohtuu lyhyellä treenijaksolla ajan 3.51.

 

Onnea kaikille maaliin pääseille oli se matka ja loppuaika mikä tahansa!

Keinotekoinen elämä

/in /by

Ultrajuoksijana paremmin tunnettu Mikael Heerman kyseli kesällä podcast-haastatteluun ja minähän suostuin. Tapasimme Nuuksion jylhillä kallioilla.

 

Ohessa linkki haastatteluuni, joka puheripulistani johtuen kestää reilusti yli tunnin. Sori siitä, kuten eräs ministeri taannoin sanoi.

 

Mikael on haastatellut muitakin juoksijoita ja aikoo jatkaa haastattelurumbaa monien mielenkiintoisten persoonien parissa.

 

Aion itse kuunnella ainakin Maija Oravamäen haastattelun. Hän on tällä hetkellä ehkäpä kuumin ultrapitkiä juoksuja taivaltava naisnimi Noora Honkalan ohella.

Haastattelut löytyvät täältä…http://www.ultrastanleypark.com/blog/

 

Otin haastattelussa esille mm.sen, että tää pallo hukkuu paskaan ja meidän on tehtävä jotain sen eteen. Kukaan muu ei tee sitä sinun tai minun puolesta.

 

Ja lisäksi, olemme jotenkin hukanneet suhteen luontoon ja se on asia jonka eteen teen ihan käytännön työtä. Ohjaan käsi kädessä ihmisiä poluille ja yleensä me juoksemme siellä.

 

Nekin ihmiset, jotka ovat aiemmin suhtautuneet negatiivisesti juoksuun ovat jo ensimmäisellä luontolenkillä ihastuneet poluilla taivaltamiseen.

 

Siitäkin huolimatta yhä useampi viettää enemmän ja enemmän aikaa sisätiloissa. Meistä on tullut ja tulossa ns. indoor generation.

 

Se on saanut aikaan sen, että yhä useammalla ihmisellä on allergioita. Elämme muovipussissa, jossa kaikenlaiset epäorgaaniset aineet pääsevät kehoomme ja aiheuttavat meille sairauksia, joista ei aiemmin ollut tietoakaan…siis silloin, kun vietimme enemmän aikaa raittiissa ilmassa ja luonnollisessa päivänvalossa.

 

Ohessa on aiheeseen liittyvä video.

https://www.youtube.com/watch?v=WI3ezxc44TQ

 

Juoksin tänään lenkin ikivanhoilla Vasque Velocity-kengillä.  Ne toimii edelleen, vaikka ikää on jo 8 vee.

Viljainen

/in /by

Sukunimi velvoittaa. Kehun viljatuotteita aina kun se on mahdollista. Mikäli kaupassa myytäsiin vielä Tosiviljanen -nimistä leipää, niin olisin varmaan leipomon kanta-asiakas.

 

Hesarissa oli päivä pari sitten viljainen juttu…sellainen kauran ylityslaulu. Artikkelissa ei kerrottu miksi kaura on super-ruokaa mutta kyllähän kaura on eräs terveellisimmistä safkoista. Tässä meikäläisen perusteita:

 

“Kauran terveellisyys on tieteellisesti todistettu. Kaura tekee hyvää suolistolle ja sydämelle. Kauran sisältämällä beetaglukaani-kuidulla on myös kolme EU:n hyväksymää terveysväittämää: sen sisältämä beetaglukaani alentaa veren kolesterolia, tasapainottaa verensokerin suuria heilahteluita ja myös lisää ulostemassaa vähentäen näin ummetuksen riskiä” (oheinen juttu pöllitty erään apteekin nettisivulta).

 

Syön kauraa jokainen päivä, En keitä sitä vaan vedän ihan raakana, kuten tässä hesarin jutussa “neuvotaan”,https://www.hs.fi/ruoka/art-2000005824505.html

 

Olisiko ollut helmi -vai maaliskuu kun aloitimme Duunikunto TV-ohjelman kuvaukset.

 

Ohjelman viimeinen kuvauspäivä oli pari päivää sitten Nuuksiossa, mutta kamerat surraavat vielä syyskuun lopussa, kun duunikuntolaiset osallistuvat polkujuoksukisaan.

 

Kuullostaa kliseiseltä, mutta on ollut todella suuri ilo olla mukana tekemässä TV-ohjelmaa.

 

Duunikuntolaiset eli Ronne, Marko, Reija, Petra ja Sanna ovat ihan huipputyyppejä. Uskon, että pidämme yhteyttä vielä kuvausten jälkeenkin.

 

Ihan special-maininnan saa ohjelman juontaja Heidi Sohlberg. Hän on just niin mukava ihminen kun tämän (ja monen muun) ohjelman kautta katsomoihin välittyy. Ja sitten se meidän taustalla operoiva teevee-tiimi, johon kuuluu tuottaja Antti, ohjaaja Markku, kuvaaja Roosa, äänimies Jari sekä meikkauksesta huolehtiva Sanna. Huipputiimi!

 

Välillä on käynyt niin, että kuvauksesta tahdo tulla oikein mitään, Aina silloin tällöin joku tiimistä alkaa heittää niin levotonta läppää, ettei nauhoituksesta tule yhtään mitään.

 

Tein perjantainan tuplatreenin. Ensiksi intervallitreenin soutulaitteella ja sen päälle rauhallista hölkkää. Tänään lauantaina on sama laulu. Ja sen jälkeen lähden kannustamaan rantatamaratonille osallistuvia juoksijoita.