Tervalenkki

/in /by

Aloitin lauantain lenkin valmistelut by the book. Söin hyvän aamupalan, join riittävästi…lämmittelin kropan hyvin ennen juoksua..ja silti kaikki meni päin persettä.

Miten voikaan juoksulenkki mennä niin surkeasti, kun se lauantaina meni. Ei kulkenut ei. Välillä piti pysähtyä ja sen jälkeen kävellä sata metriä ja kokeilla uudestaan, mutta samanlaista tervan juontia se oli alusta loppuun. Kävelin viimeisen kilsan kotiin…

Sunnuntain lenkille lähden ilman lämmittelyjä. Ei muuta kun urku auki heti kotiovelta.

No, ei näitä tervalenkkejä onneksi tule omalle kohdalle kovinkaan usein. Pari kertaa vuodessa.

Liekö ollut osasyy uusissa kengissä, jotka eivät rullanneet meikäläisen alla lainkaan En viitsi avautua kengistä sen enempää, tai ainakaan kertoa merkkiä, sillä kyllä meidän kenkätestaajat ovat niitä kovasti kehuneet. Turha sitä on näin julkisesti mustamaalata jalkinetta, jos muut osaa niillä juosta, mutta minä en.

Kyseiset kengät ovat perua Juoksija-lehden kevään testeistä, josta vastasi toimittajamme Ari Paunonen. Pummasin “Arskalta” Grönlannista tuloni jälkeen muutaman kengän omaan käyttööni.

Juoksija-lehti järjestää 3.9. “Juoksurinki”-tapaamisen Nuuksion Solvallassa. Aiheena on polkujuoksu. Olen ko.tapahtumassa Venla Paunosen kanssa vetäjänä. 20 henkilöä mahtuu mukaan.https://www.juoksija-lehti.fi/juoksurinki/

TERVETULOA!

Podcast

/in /by

Olin pari viikkoa sitten Mikael Heermanin haastattelussa ja tässä on turinatuokiomme tulos. https://podcasts.apple.com/us/podcast/jukka-viljanen-ja-gr%C3%B6nlannin-herkk%C3%A4-luonto/id1476926183?i=1000447591884&fbclid=IwAR26yzY7yPTj913A5NvgHP1RNPkyy2CCXegpwpiGRW7Zn7THMU7nlTgM1Fg

Oli mukavaa, että Mikael keskittyi haastattelussa ympäristöasioihin eikä juoksemiseen, sillä siitähän on jo puhetta piisannut.

Juttelimme haastattelun aikana pääasiassa Grönlannista. Kerroin havaintojani siitä, miten ympäristö on muuttunut niiden noin 7 vuoden aikana, jolloin olen alueella vieraillut.

Kerroin jo aiemmin, että esim.Itä-Grönlannissa sijaitseva pikkukylä Isortoq on pikku hiljaa autioitumassa. Vuonna 2013 siellä asui noin 90 ihmistä, nyt nippa nappa 50-60.

Kylän koulussa on tällä hetkellä vain muutama oppilas, kun siellä oli vielä jokunen vuosi sitten parikymmentä pulpetin kuluttajaa.

Surkuttelu sikseen. Tilanteen voivat muuttaa vain ja ainoastaan paikalliset asukkaat.

Lars ja Salo kysyivät retkikunnan aikana, mitä heidän tulisi tehdä tilanteen muuttamiseksi.

Näen, että vain turismi voi pitää nämä pienet (ja miksei isommatkin) kylät elinkelpoisina.

Kielitaidon hankkiminen on yksi osa ongeman ratkaisua. Tällä hetkellä saa –ainakin Itä-Grönlannin pienemmistä kylistä- etsiä suurennuslasilla tyypiä, joka osaa ppuhua edes auttavasti englantia.

Juoksen viikonloppuna kaksi pitkää lenkkiä ja teen myös lihaskuntotreenejä.

Juoksevia asioita

/in /by

Syyskausi on alkanut, ainakin töiden suhteen, todella vauhdikkaasti. Mikäli ennusmerkit pitävät paikkansa, niin duunia riittää ainakin seuraavaksi vuodeksi ihan (k)roppakaualla-.

Ja osaan olla siitä myös kiitollinen.

Onhan se pirun kivaa, että saa tehdä mukavien ihmisten kanssa töitä itselle läheisten asioiden parissa.

Vuonna 1999 asetin tavoitteeksi tehdä juoksun parissa töitä ja nyt 20 vuotta myöhemmin voi sanoa, että tuo ei ollut yhtään pöllömpi päätös.

Juoksin keskiviikkona 1h30 minsan maastolenkin upo-uusilla testikengillä.

Jalat reagoivat (noin) päivän viiveellä uusiin kenkiin. Yleensä se tarkoittaa pientä juiperrusta esim.pohkeen seutuvilla, mutta mistään sen vakavammasta ei ole kyse.

Jalat tottuvat ajan saatossa jonkun tietyn kengän tuomiin ärsykkeisiin ja kun niille yks kaks yllättäen tarjoaa jotain ihan erilaista, niin se tuntuu seuraavana päivänä koivissa pienenä kipuiluna.

Sen takia suositellaan, että uudet kengät kannattaa ottaa käyttöön hissukseen, jotta jalat tottuvat niihin.

Kenkätestit on tehtävä kohtuu sukkelaan, joten siinä ei ole mahdollisuutta funtsia omien jalkojen hyvinvointia.

Teen tänään lihaskunto+juoksutreenin.