Olen kirjoittanut viimeisen kymmenen vuoden ajan jo yli 3500.blogijuttua ja aina silloin tällöin tulee toistetuksi itseään.

Tänään kertaan asiaa, joka liittyy teemaan “pidä suojaus ylhäällä”.

Luin aamulla Hesarin nettisivulta artikkelin “Metsään meni”.https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006585442.html

Vuosittain ihmisiä eksyy metsiin sadoittain ja osaa heistä etsitään ns.kissojen ja koirien kanssa. Onneksi eksyneistä suurin osa pysyy elävien kirjoissa.

” ”Usein ihminen ei ole sanonut kenellekään, minne on menossa” kertoo jpoliisi oheisessa Hesarin artikkelissa.

Usein kadonneella ei ole mukana syötävää tai juotavaa ja kännykän latauskin saattaa olla finaalissa.

Retkikuntatyössä “varautuminen” tai “pidä suojaus ylhäällä” on ihan ykkösasia.

Tulevan Arabian hiekkaerämaajuoksun tiimipomoina toimii kaksi kokenutta aavikkokettua, Moha ja Eddie.

Jälkimmäinen toimii Saudeissa aavikkorescue-tiimin liiderinä.

Arabian hiekkaerämaa on karu paikka; siellä ei asu ristinsielua.

Monet kuitenkin tekevät sinne päivän tai viikonlopun kestäviä trippejä, sillä hiekkaerämaa on huikean kaunis. Siellä ovat mm.eräät maailman korkeimmat dyynit.

Eddie on kertonut minulle tarinoita aavikoille eksyneistä ihmisistä. Yhteinen nimittäjä on kuulemma se, että “he ovat laskeneet suojauksensa”.

Tässä yksi tarina, josta olen kirjoittanut jo aiemmin:

“Eräs mies osti uuden avolava-maasturin, jotta hän voisi toteuttaa eeppisiä aavikkoreissuja.

Kun heppu lähti ensimmäiselle erämaa-matkalleen, niin hän pakkasi mukaan lisäpolttoainetta, ruokaa, juomaa jne. Mies kertoi tutuilleen minne on menossa. Hän oli siis hyvin valmistautunut.

Ensimmäinen reissu meni hyvin ja sitä seurasi toinen, kolmas ja neljäskin. Yhteistä kaikille matkolle oli se, että niillä ei tapahtunut mitään “yllättävää”.

Se koitui miehen kohtaloksi.

Eteen tuli se viides ja viimeinen matka. Kun mitään “yllättävää” ei ollut edellisillä matkoilla tapahtunut, niin hän päätti jättää lisäpolttoaineen kotiin. Extrajuoman ja ruoan kanssa kävi samoin. Hän ei kertonut läheisilleen tulevasta matkasta mitään. Suojaus oli laskenut….

Mies löydettiin viikkojen kuluttua kuolleena maasturinsa lähettyviltä. Autoon oli tullut jokin vika. Kännykässä ei ollut virtaa, joten avun soittaminen ei ollut mahdollista.

Kukaan ei osannut kaivata..ainakaan ajoissa… kun miehen aavikkoretki oli vain omassa tiedossa.

Kun olin Greg Maudin kanssa Grönlannin jäätiköllä v.2013, niin meillä oli yksi satelliittipuhelin, johon meillä oli vain yksi vara-akku.

Kävi niin, että jouduimme ns.piteraq-myrskyn kouriin viideksi päiväksi. Meillä oli mukana (taitettava) aurinkopaneeli, mutta se lataa perin huonosti sankassa lumimyrskyssä.

Otin siitä episodista opikseni. Seuraavalla Grönlannin jäätikkömatkalla (2019) mukana oli sat.puhelimen lisäksi eräs toinen satelliittilähetin sekä useita (aina) täydessä latingissa olevia virtapankkeja.

Aina kun oli ns.keliä, niin latasin aurinkopaneelilla niin omat kuin mm.inuiittien satelliittilaitteet ihan tappiin asti.

Se siitä.

Tälle viikolle kertyy yhteensä 8 treeniä, ensi viikolle hieman enemmän. Tänään teen kaksi treeniä.

Pian alkavan elokuun aikana on aikomus toteuttaa treeniviikko, johon kerrytän yhteensä 14 harjoituskertaa.