Luin aikoinaan sangen mielenkiintoisen jutun Outside-lehden nettisivulta.

Artikkelin kirjoittaja oli ottanut tähtäimeensä erään Paleo-ruokavalion merkittävimmän advokaatin, Mark Sissonsin.

Paleoruokavalio-fanit järjestävät (Outsiden mukaan..) ruokakulttinsa ympärille melko massiivisia tapahtumia, joihin porukka kokoontuu julistamaan ruokauskoaan…vai pitäisikö sanoa uskontoaan. Jotkut kokousvieraat pukeutuvat jopa Kiviset ja Soraset -vaatteisiin:-)

Sosiaalinen median ansiosta erilaisten lahkolaisten on helppo löytää toisensa ja vahvistaa yhteenkuuluvuuttaan.

Jos yrität päästä keskusteluyhteyteen kuppikuntien kanssa tuomalla sinne poikkeavia mielipiteitä, niin forget it. Majataloissa ei ole ikinä pidetty yhden totuuden ravistajista.

Paleoruokavalio jäljittelee kivikautista metsästäjä-keräilijöiden ruokavaliota.

Joku paleo-uskovainen selitti minulle aikoinaan ruokavalion terveysetuja. Heitin hänelle vastapalloon, että kivikautiset ihmiset eivät eläneet kovinkaan vanhaksi, joten miksi kopioisin heidän ruokavaliotaan?

Paleossa on varmaan hyviä puolia, mutta jos joku asia on liian hyvää ollakseen totta, se yleensä myös on.

Paleo taisi tulla ja mennä? Karppaajille, jotka siis välttelevät hiilihydraatteja, valmistettiin mm. omia leipiä. Onkohan niitä vielä myynnissä? Jotain ötökkäleipiäkin oli jossain vaiheessa. Meniköhän se superfoodien suurin kiima ohi?

Sporttailut meni viikonloppuna oikein hyvin. Ei se juoksu vielä ihan entiseen malliin kulje, mutta suunta on oikea.

Juoksin aikaisin maanantai-aamuna siis tänään 5-6 kilsan mäkitreenin. Reitti sisälsi kolme pitkää ja uuvuttavaa nousua, joka huipentui Solvikin 470 metriä pitkään ylämäkeen.

Treeni meni todella ja hyvin antaa uskoa siihen, että työ kantaa hedelmää.