With rocks, please.

/in /by

Kalliot ovat viehättäneet aina minua. Syy on ilmeinen.

Ensimmäinen talo, jossa asuin sijaitsi Martinmäessä, Espoon Nöykkiön kupeessa.

Vanhempani rakensivat talon kallion laelle. Pihaamme vastapäätä oli myös suuret kallioalueet.

Muutimme sen jälkeen Saunalahteen taloon, joka rakennettiin 1900-luvun alkupuolella korkean kallion päälle. 

Nykyinen perusleirini Nuuksiossa sijaitsee upeiden kallioiden ympäröimänä.

Juoksin alkuviikolla suuren osa lenkistäni aivan huikaisevan upeilla kaltseilla. Välillä oli ihan pakko pysähtyä ja ihailla maisemia.

Iltatreeninä kiipeilin….no tietenkin kallioilla.

Seuraava lounas

/in /by

Erikoisjoukkosotilaiden koulutus on ..ja tämä on itsestään selvää…melko rankkaa.

Yksi tapa selvitä vaikkapa useiden päivien, viikkojen ja jopa kuukausien koulutuksesta, on jakaa se pienempiin osatavoitteisiin.

Olen kuunnellut ja katsellut useiden Navy Seals (amerikkalainen erikoisjoukko) -sotilaiden haastatteluja, joissa he kertovat yrittäneensä kestää rääkkiä aina vain seuraavaan lounaaseen tai ruokahetkeen asti.

Ja sitten seuraavaan ja sitä seuraavaan….

Monet heistä harrastavat hiukan extremeltä vaikuttavia lajeja, esimerkiksi ultrapitkien matkojen juoksua.

Myös ultrapitkät matkat on hieman helpompi taklata läpi, mikäli jakaa ison tavoitteen pieniin osatavoitteisiin.

Yritä pärjätä seuraavalle juomatauolle, joka on 30 minuutin kuluttua. Ja sitten seuraavalle ja sitä rataa.

Pisin juoksemani matka on 1628 kilsaa.

Jos olisin miettinyt sitä päivittäin, niin….

Jaoin kuukauden kestävän seikkailujuoksun pienempiin osatavoitteisiin. Se oli päivittäinen 50 kilsaa.

Splittasin myös sen pienempiin paloihin. Join joka 30.minuutti. Yritin vaan selvitä sen puoli tuntia.

Se taktiikka osoittautui toimivaksi.

Valkoinen horisontti

/in /by

Ohessa on hieno dokumentti brasilialaisesta naisjuoksijasta, joka juoksi ja kiipesi ennätysajassa Antarktiksen korkeimmalle vuorelle Mont Vinsonille.https://gearjunkie.com/news/brazilian-ultrarunner-fkt-mount-vinson-video

Tuolla sitä on tullut kipiteltyä itsekin….

Hienot mestat, vai mitä?

PS. Autoni “varastettiin” maanantaina.

Kävin kauppakeskus Jumbossa. Söin Flamingossa lounaan ja kävelin siitä autolle, jota ei löytynytkään.

Kiersin parkkipaikkoja 20 minsaa, kunnes tulin siihen tulokseen, että hyvin palvellut maasturini on nyysitty.

Soitin hätäkeskukseen ja ilmoitin auton katoamisesta. Mies langan toisessa päässä halusi varmistaa, että en ole väärässä paikassa kauppakeskusta.

Olin siitä 100% varma. Tieto “varkaudesta” meni välittömästi polisiille.

Astuin sisään kauppakeskukseen huomatakseni, että olin ihan toisella puolella siitä, mihin olin autoni jäätänyt.

“Varastettu” auto löytyi. Ja eikun uusi soitto hätäkeskukseen:-)