Jukka Viljanen
  • Tervetuloa
  • Jukka
  • Adventures
    • Kalahari Adventure Run 1000 km
    • Etelänapamanner
    • Libyan Sahara
    • North Pole Marathon & North Pole Bike Extreme
  • Blogi
  • Tilaa Jukka puhujaksi
  • Contact
  • Partners
  • Search
  • Menu Menu

Potkua pohkeesta – tai sitten ei

February 28, 2024/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Tutustuin fysioterapeutti Santtu (Stig-Peter) Rantaan aika pian Pohjoisnavan (2007) seikkailun jälkeen.

Meikäläisen jalat menivät siellä huonoon happeen.

Sen jälkeen olen tavannut käydä Santun pakeilla vähintään kerran vuodessa, joskus useammankin kerran.

Tunsin viime viikolla, että oikea jalka ei toimi ihan niin kuin pitäisi.

Ja kantapääkin kipeytyi.

Arvasin heti mistä kiikastaa.

Pohje on jumissa ja nilkka sitä myötä lukossa.

Jos hakee automaailmasta nilkkalukkoon sopivan vertauksen, niin kuvittele ajavasi autolla, jossa ei ole iskareita.

Nilkan normaali jousto, jota myös pronaatioksi kutsutaan, oli poissa.

Sen seurauksena mm. se edellä mainittu kantapää otti ylimääräistä hittiä.

No, ei muuta kun yhteydenotto Santtuun, joka työskentelee Aavan Orto-Lääkärit -yksikössä (Kamppi) ja aikakin löytyi melkein seuraavalle päivälle.https://www.aava.fi/laakarit-ja-muut-asiantuntijat/stig-peter-ranta/

Oliko pohje jumissa?

Ei.

Se oli tuhannen juntturassa.

Santtu manipuloi oikean jalan pohjetta 40 minsaa ja teki taikoja, joilla nilkkalukko avautui.

Pohje oli käsittelyn jälkeen melko arka.

Ei siis puhettakaan, että lähtisin heti lenkille.

Jatkan pohkeen ja nilkan notkistamista nyt omin voimin.

Käyn parin päivän sisällä testaamassa nilkan ja pohkeen kuntoa.

Mikään ei ole siis rikki! Ihan normimeininkiä.

Tässä minä olen Santun pakeilla pian Saharan halkijuoksun jälkeen. Oheinen kuva ja teksti “Seikkailujuoksija” -kirjasta (by Juha Hietanen)
Tässä myös aukeaman oikean puoleinen sivu, ettei jää juttu kesken….

Tavoite, seuraava lounas.

February 27, 2024/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Erikoisjoukkosotilaiden koulutus on, mikä lienee itsestään selvää, melko rankkaa.

Yksi tapa selvitä vaikkapa useiden päivien, viikkojen ja jopa kuukausien koulutuksesta, on jakaa se pienempiin osatavoitteisiin.

Olen kuunnellut ja katsellut useiden erikoisjoukkosotilaiden haastatteluja, joissa he kertovat yrittäneensä kestää rääkkiä aina vain seuraavaan lounaaseen tai ruokahetkeen asti.

Ja sitten seuraavaan ja sitä seuraavaan.

Ne, jotka noudattavat tätä taktiikkaa pärjäävät paremmin kuin he, jotka miettivät “kuinka selviän tämän viikon”.

Pisin juoksemani matka on 1628 kilsaa..

Jaoin kuukauden kestävän seikkailujuoksun pienempiin osatavoitteisiin. Se oli päivittäinen 50 kilsaa.

Splittasin myös sen pienempiin paloihin. Join joka 30.minuutti.

Yritin selvitä juomatauolta toiselle ja tämä taktiikka tepsi. Sama juttu tepsi viime vuonna Qatarissa.

Join tuolloin jopa kerran vartissa, koska oli niin pahuksen kosteaa.

No, pointti tuli varmaan selväksi.

Jaa iso pala pieniksi, sillä se on helpompi niellä.

Tällä hetkellä metsässä on iso kasa pöllejä, jotka pitäisi roudata tavalla tai toisella tänne perusleiriin.

Yksi kuorma kerrallaan on hyvä sääntö.

Muutos harjoitusohjelmaan

February 26, 2024/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Tavoite treenata kahdeksan päivää putkeen ( 16 harjoituskertaa) aikana koki muutoksen.

Tuttu metsuri soitti; “tulen maanantaina pätkimään ne tuulen kaatamat puut, jos sopii”.

Läheisen kallion päällä, on komeita mäntyjä, mutta kiitos taannoisen syysmyrkyn, ne ovat kumollaan.

Puut ovat sen verran järeitä, ettei oma Stihl-akkusahani niihin pure.

Antaa ammattimiehen hoitaa tämäkin asia, ettei satu henkilövahinkoja.

Seuraavat päivät kuluvat pöllien roudaamiseen ahkiolla paikasta a paikkaan b.

Hyvää treeniä sekin.

Lykkään 8 päivän treeniputken johonkin toiseen saumaan.

Page 293 of 1841«‹291292293294295›»

Seikkailujuoksija

Recent Posts

  • Jatketaan eilisellä teemalla…
  • “Vainoharhainen johtaminen”
  • Pari sanaa seikkailuista
  • Sporttilehdistä…
  • Peekoota myöhemmin kesällä tai…

Archives

Scroll to top