Tein neljän päivän sisällä kolme pitkähköä juoksutreeniä.
Sunnuntaina 3h45min.
Kunto tuntuu nyt tosi hyvältä ja palautuminen harjoituksista on nopeaa.
Tavoite on olla tämän vuoden parhaimmassa kunnossa vasta lokakuun aikana.
Olen kuitenkin jo tällä hetkellä selvästi paremmassa tikissä kuin toukokuussa ylittäessäni Vatnajökull-jäätikköä.
Palauttelen nyt pari päivää keveillä sali-ja liikkuvuustreeneillä.
Jäätiköillä on lumimyrskyjä ja hiekka-aavikoilla omansa.
Tässä blogikirjoitus tammikuulta 2012, jolloin olin ylittämässä Saharan autiomaata.
“Terveiset taas aavikolta ja pahoittelut, että eilinen blogi jäi kirjoittamatta.
Tässä pieni (hiekka-)meriselitys. Jouduimme/pääsimme kokemaan melko hienoa luonnonilmiötä, hiekkamyrskyä.
Se tapahtui juoksun aikana.
Voi veljet sitä hiekan määrää. Sitä tuli joka suunnasta ja nielin santaa minkä kerkesin.
Tukitiimimme jäsen Pentti Kotiaho sanoi minut nähdessään.. “mistä me löydetään painepesuri Jukkaa varten” ja otti minut karhun syleilyyn.
Olin 50 kilsan juoksun jälkeen ihan tiltissä enkä jaksanut nostaa evääni saatikka kirjoitus-sormeani.
Naama oli juoksun jälkeen hiekan punainen, sillä ilmassa leijui pieniä pölyhiukkasia valtoimenaan.
Tämä päivä alkoi Ylen Aamutv:n puhelinhaastattelulla. Heti sen perään alkoikin valmistautuminen päivän viiskymppiselle, joka starttasi klo.7.00.
Tikkaan normaalisti noin 29 kilsaa, jonka jälkeen syön pikaisesti ja jatkan siitä matkaa, jotta 50 kilsaa tulisi mahdollisimman nopeasti täyteen.
Tänään aamun lenkki meni ihanteellisissa olosuhteissa, mutta sen jälkeen hiekkahelvetti pääsi taas irti.
Könysin viimeisen 15 kilsaa lähes vastatuuleen(ja hiekkaan..). Täällä on joka paikka hiekan peitossa, mm. tämä tietokone ja kaikki vaatteet yms.
Murot pitää syödä vauhdikkaasti, jos haluaa nauttia ne ilman hiekkaisia lisämausteita.
Tänään tuli ensimäinen juoksuviikko täyteen ja samalla 350 kilsaa. Terveystilanne on melko hyvä.
Oikeassa jalassa on pari rakkoa, mutta siinä kaikki.
Ei muuta kun terveiset kaikille blogilukijoille täältä Saharan aavikolta. Kyl tää tästä”.
Tällaisissa teltoissa sitä Saharassa majaillaan.
Noin 14 kuukauden kuluttua alkavassa Sahara 1000 -juoksussa otan reilusti yli miljoona juoksuaskelta.
Itse asiassa aika tarkalleen 1,3 miljoonaa….
Peruslenkin aikana seikkailujuoksijan askel tömähtää maahan 180 kertaa per minuutti.
Ja niitä minuutteja kertyy sen verran paljon tuhannen kilometrin aikana, joten yhteenlaskettu askelmäärä on tuo (noin) 1,3,miljoonaa.
Olen ynnäillyt että 50 kilsan juoksuun menee päivittäin kuutisen tuntia.
Ei ole siis ihan yhdentekevää, millaiset juoksukengät sinne valitsen.
Tällä hetkellä luotan Merrellin Agility 5 -juoksukenkään.
Kokemuksista viisastuneena aion putsailla jalkineet hiekasta ainakin kerran tunnissa.
Hiekka-aavikon suurimman uhan tarjoaa joka paikkaan tunkeutuva hiekka.
Jalkapohjat ja varpaat saa jo muutaman päivän aikana ihan muussiksi, mikäli hiekalle antaa vallan.
Sen jalkineeseen kulkua ei voi estää mitenkään.
Jollain gaitereilla (säärystin) jonkin verran tai käyttämällä gore-tex -jalkinetta.
Sukat on myös tärkeässä roolissa.
Olen käyttänyt jo 15 vuoden ajan Bridgedalen sukkia ja saatan hyvin käyttää niitä reilu vuodenkin kuluttua.
Testaan tällä hetkellä erästä toistakin merkkiä, josta minulla on hyviä kokemuksia.
Kaloreita palaa muuten yli 100,000, joten jos lähtöpäivänä on kropassa jotain ylimääräistä, niin juoksun jälkeen ei taatusti ole:-)
Tänään hiotaan askelta näissä maisemissa….
