Kirjamessut

/in /by

Tänään on kirjamessujen ensimmäinen päivä.

Ehkäpä ikimuistoisin messuhetki oli noin minuutin kaksi kestänyt kohtaaminen kalastaja-kirjailija Pentti Linkolan kanssa.

Otaksun, että tapaamisvuosi oli 2004, jolloin hän julkaisi yhden monista kirjoistaan.

No, ostin kirjan ja sain siihen kirjailijalta nimmarinkin.

Sen hän raapusti linkolamaiseen tyyliin lyijykynän jämällä….

Siitä on aikaa kun olen viimeksi kirjamessuilla käynyt, mutta tilanne korjataan huomenna perjantaina klo.14.30, jolloin olen Joppe Rannan haastateltavana (osasto 7d100)

Uuden kirjan suunnittelu ei ole aktiivisessa tilassa, mutta on sellaisen synty ihan mahdollinen.

Eräs henkilö sitä ehdottikin viitisen vuotta sitten, mutta se hanke kuivui kokoon.

Meillä, siis allekirjoittaneella ja nimimerkillä RS, ollut eräs vuonna 2020 syntynyt kirjaidea piirustuspöydällä, mutta emme ole löytäneet sille sopivaa kirjoittajaa.

Kohti Haltia?

/in /by

Otsikko ei viittaa luontokeskus Haltiaan tai vaatefirmaan vaan Haltiatunturiin.

Aikeissa on juosta/lumikenkäillä Suomen korkeimmalle (1324) kohdalle ensi vuoden huhtikuun aikana.

Olen suunnitellut tätä reissua jo keväästä 2019 alkaen, jolloin olimme Siltalan Antin kanssa ylittämässä Grönlannin jäätikköä.

No, sitten tuli korona ja vähän muutakin, mutta nyt aikeet ovat sellaiset, että reissu voisi viimein toteutua.

Uhkia vai mahdollisuuksia?

/in /by

Muistan hyvin kuinka minulle sanottiin, että “älä ala ammattijuoksijaksi, koska olet siihen puuhaan liian vanha”.

Ja tämä tapahtui yli 20 vuotta sitten:-)

Jos näkee edessään vain uhkia, niin vaarana on, että oma potentiaali jää kokeilematta.

Yksi Riikan puheeni avainsanoja, oli “unleash your potential“.

Kun alan funtsimaan jotain seikkailua, niin mietin vain niitä ruusuisia asioita, siis mahdollisuuksia, joita tuleva reissu meille tarjoaa.

Sitten kun päätös seikkailusta on tehty, niin alamme miettimään niitä uhkiakin (ruusun piikit), joita edessä vaanii.

Ne “uhat” ovat nimittäin taklattavissa, mutta se ottaa oman aikansa.

Otetaan esimerkki Saharan halkijuoksusta.

Reitti kulki mm. Mauritanian halki.

Britten ulkoministeriön (GOV.UK) kartassa näkyi reittimme kohdalla punainen varoitusväri “advice against all travel“.

Oliko se uhka vai mahdollisuus?

Molempia.

Tiesimme, että kyllä sieltä reitiltä löytyy Viljasen mentävä rako, mutta töitä se vaati.

Uhkana olivat terroristit.

Juoksu kulki “punaista reittiä”, mutta mukana oli mauritanialaisia sotilaista, jotka mahdollistivat reitillä etenemisen.

Voila!