Joulu meni ja uusi vuosi kolkuttaa jo ovelle. Ensi vuosi tuo mukanaan uusia haasteita, mutta kerron näistä asioista enemmän loppuviikon aikana.

Tapaninpäivä oli -Juha Mietoa lainatakseni- rommeltamista. Kävimme Kirsin kanssa reilun parin tunnin juoksulenkillä ja vedimme sen jälkeen lisätreeninä päivän toisen lumityösession. Siinä meni muutama tunti makoilessa ja suklaata syödessä, jonka jälkeen oli taas aika tarttua kolaan ja miettiä mihin  ihmeeseen lumi tulisi jemmata. 

Kova treeni vaatii myös palauttelua ja tämä on onkin tämän päivän epistolan pääaihe. Harjoittelusta palautuminen on liian vähälle huomiolle jäänyt asia.

Uusi vuosi tuo mukanaan uusia suunnitelmia. Juoksuaikaa pitäisi parantaa ja harjoittelua tehostaa..ja painoakin voisi hieman pudottaa. Kaikki varmasti tavoittelemisen arvoisia asioita, mutta niiden yhteensovittaminen työ-ja perhe-elämän yhteyteen on erittäin haastavaa.

Harjoitusohjelmiin on varattava aikaa palautumiselle. Mikäli juoksija saa ylirasitukseen viittaavia oireita, joita ovat mm. kohonnut leposyke, veltto olo, huono uni, ärtyneisyys ja pitkäaikainen lihassärky, niin ohjelmaa on muutettava sellaiseksi, että palautumiselle jää tarpeeksi aikaa.

Lisääntyneen juoksuharjoittelun yhteyteen ei tulisi liittää merkittävää tavoitetta pudottaa painoa, sillä juoksija tarvitsee treeniä varten polttoainetta ja siitä palautumiseen rakennusaineita eli Ruokaa!