Crina Popescu on kuin kuka tahansa 16-vuotias neitokainen, mutta jotain erikoista tässä nuorukaisessa on, sillä hän kiipeilee maailman korkeimmilla vuorilla. Crinan tapaa tällä hetkellä Etelänapamantereella, jossa hän yrittää saavuttaa mantereen korkemman vuoren Mount Vinsonin huipun(4897m). Keväällä Popescu tähyää vieläkin korkeamalle, Mount Everestille.

Mikä selittää Crina Popescun ja monien muiden “seikkailijoiden” vaellusviettiä? Luen parhaillaan Otavan kustantamaa kirjaa “Suuret tutkimusmatkat” ja siellä on Peter Whybrowin kirjoittama artikkeli “Vaeltajan mieli”, jossa yritetään selvittää mitä vaeltajan mielessä liikkuu ja mikä tyynnyttää levottoman sielun.Tässä muutama suora lainaus ko.artikkelista:

“Nykypäivänä neurologian avulla tiedämme, että keskushermoston välittäjäainen dopamiini liittyy siihen mekanismiin, joka saa ihmisen etsimään kaikkea uutta. Tutkimusmatkailijan epätavallinen vietti sijoittuu toiselle äärilaidalle niiden genettisesti määräytyneiden, monenkirjavien käyttäytymistapojen valikoimissa, joita me kutsumme luonteiksi”.

“Luonteemme (joka kehittyy lapsuudessa) mukaan olemme joko rohkeita tai ujoja, riskeerajia tai varman päälle ottajia, seikkailijoita tai kotihiiriä”

“Luonteiden eroja selittävät alleenit, vaihtoehtoiset muodot geeneissä, jotka rakentavat väylät ja reseptorijärjestelmät dopaniinia varten. Sellaisilta ihmisiltä, joille riskien otto on luonteenomaista, on löytynyt dopamiinireseptorin geenimuutos D4-7 alleeni, joka poikkeaa muilla ihmisillä olevasta D4-4-alleenista”.

Ohessa artikkeli, jossa haastatellaan mm.tohtori Frank Farleyta, joka on tutkinut jo vuosikymmenten ajan ääriurheilun koukuttamia ihmisiä. Farley on kirjoittanut useita artikkeleita ns.T-type -ihmisistä (Thrill seekers), joita vuoret, aavikot, vesistöt vetävät puoleensa.http://www.summitpost.org/living-on-the-edge-extreme-sports-and-their-role-in-society/214107/p2

Sunnuntaina YLE1-kanava esittää uusintana mielenkiintoisen dokumentin “Kuka löysi pohjoisnavan”. Oliko se Peary, Cook vai joku muu?