Aamulenkki-paras lenkki

/in /by

Olen juoksennellut viime aikoina ip-lenkkejä ja ne ovat olleet, no jollei nyt ihan myrkkyä, niin ainakin tervan juontia. Aamuisin on hyvä Jukan mennä ja niin oli tänäänkin. Kävin lenkillä kaverini Chrisin kanssa, johon tutustuin pari vuotta sitten Nepalin vaelluksen aikana. Juoksimme kivassa auringon paisteessa 14 kilsaa reitillä Saunaniemi-Mustanlahti-Åminne-Kauklahti-Vanttila-Latokaski-Tillinmäki-Kivenlahti-Saunalahti-Saunaniemi.

Näin eilen, ihan sattumalta, meloja-Rikalan suorituksen. Alku meni hyvin, mutta sen jälkeen huippumelojamme jäätyi..tai siltä se ainakin minun silmiini näytti. Joka tapauksessa se oli hienoa, että Rikala pääsi finaaliin, sillä siellä kilpailivat kaikki kahdeksan maailman parasta yksikkömelojaa! Seiväshyppääjä Bergius teki varmaan limbouksen Suomen ennätyksen. Hän ei saanut edes rimaa alas.

Homma skulaa

/in /by

“Tietokoneessa on häikkää. Et saa yhteyttä verkkoon juuri, kun sitä eniten tarvitset. Otat yhteyttä firmaan, josta olet ostanut palvelun soittamalla maksulliseen numeroon. Viehkeä naisääni pyytää sinua painamaan puhelimen numeroa 1, jos asiasi koskee….ja sitä rataa. Sen jälkeen sinulle kerrotaan, että kaikki asiakaspalvelijat ovat varattuina, mutta puheluusi vastataan mahdollisimman pian” (=saman vuorokauden aikana). Tuntuuko tutulta?

Ihannetapauksessa homma toimisi näin. Sähköpostissasi on häikkää. Soitat palvelutarjoajan 09-alkuiseen numeroon, josta vastataan jo toisen soittoäänen jälkeen. Puhelimeen vastaava ystävällinen mies antaa selkeät ohjeet kuinka toimia. Hyvistä ohjeista huolimatta, homma ei pelitä. Mies lupaa jutella tekniikan kavereiden kanssa ja palaa asiaan pian. Ihme ja kumma..hän ottaa yhteyttä ja kertoo, kuinka asia saadaan kuntoon. Hän ei nakita tätä tehtävää asiakkaalle, vaan sanoo heidän hoitavan sen sinun puolestasi.”

Kuullostaako utopistiselta? Varmaan, mutta näinkin voi käydä. Huippuhyvä palvelukokemus tuli (taas) kohdalleni eilen, sillä soitin ketterään Mediam Oy:n numeroon. Olen käyttänyt heidän palvelujaan jo vuosien ajan.http://www.kotisivut.com/ Suosittelen (ei sponsori!).

Juoksin eilen 1h15 minsan lenkin. Oikean jalan pohje on aika pahasti juntturassa, joten annoin sinne lenkin jälkeen kaulimesta. Ihan tosi. Kuulin kaverilta hyvän vinkin, jonka hän oli puolestaan saanut fysioterapeutiltaan. Ei muuta kun taikina (tai lihakset..)liikkeelle kaulimen avulla ja tukkoiset lihakset saavat kyytiä.

 

Felix

/in /by

Jos pitäis jo tässä vaiheessa nimetä o-kisojen paras juoksija, niin nostaisin esille jenkkiläisen 200 metrin juoksijan, Allyson Felixin. Hänen juoksemisensa näyttää niin täydelliseltä, i.e., se on rentoa, helppoa ja samalla niin tehokasta..niin ja kyllä, se myös näyttää kauniilta.

Eilestä aamuliikenteen määrästä voi päätellä, että moni suomalainen palasi sorvin ääreen. Jotkut innosta puhkuen, mutta (arvaan), että monen kädet puristivat rattia normaalia enemmän.

Se oli 1990-luvun loppuvuosia, kun istuimme Kirsin kanssa, jonon jatkona, jossain aamuruuhkassa. Kirsi oli ihan innoissaan, kun pääsi tekemään lempiduuniaan, mutta minulla oli vähemmän euforinen olo, sillä olin ajamassa johonkin hemmetin turhaan aamupalaveriin ja siitä sitten seuraavaan jne jne.

Kirjassa “Seikkailujuoksija” Juha Hietanen kuvaa erästä aamupalaveria, johon olin joutunut. Asiakas/yhteistyökumppani kertoo minulle silmät leiskuen jostain uudesta innovaatiosta. Olin vähemmän liekeissä ja niin ajatukseni kuin katseni harhaili kokoushuoneen ikkunasta ulos. Näin siellä muutaman puun ja yksinäisen oravan, joka hyppeli innokkaana oksalta toiselle. Olin sitä mieltä, että oravalla menee suhtellisesti otettuna paljon paremmin kuin minulla. Se oli vapaa, minä vangittuna.

Ei siitä mennyt kovinkaan monta kuukautta, kun vapautin itseni löysästä hirrestä (kravatti). Sen jälkeen yksi asia johti toisen ja sitten kolmanteen. Tänä päivänä joku ulkopuolinen voisi kuvitella, että en tee duunia lainkaan. Sehän ei tietenkään pidä paikaansa. Asiat eivät siis (aina) ole niin, miltä se näyttävät.

Tässä päästäänkin aasinsillan kautta päivän varsinaisen epstolaan. Katsokaapa oheinen videolinkki, jossa TV-tuottaja/mediasta tuttu Saku Tuominen puhuu tämän päivän työyhteisöistä. “Monilla työpaikoilla näytellään työn tekemistä”. Ollaan siis tehokkaan näköisiä olematta tehokkaita.  “Näyttelemme työn tekemistä, koska nykytyö ei välttämättä näytä työltä. Työpaikoista on tullut síis työväen teattereita”, sanoo Tuominen.

http://www.youtube.com/watch?v=CugHGjVWmrc&feature=relmfu

Olen Juha Hietasen kanssa puhumassa S.Tuomisen isännöimässä tilaisuudessa 13.9. 2012.  Siitä myöhemmin lisää…