Tiede-lehti haastatteli taannoin  neurologian professori Seppo Soinilaa (HYKS) ja siitä syntyi artikkeli “Miksi juokseminen alkaa tuntua hyvältä puolen tunnin kuluttua?”

“Eräs syy optimaalisen fiiliksen syntymiseen viiveellä on mekaanisfysiologinen. Vaatii aikansa, että kudokset lämpenevät, hikoilu alkaa toimia ja hengitys- ja verenkiertoelimistö mukautuvat lisääntyneeseen rasitukseen. Kun saavutetaan tasapaino, meno tuntuu sujuvan kuin itsestään, mikä jo sinänsä riittää synnyttämään positiivisen kokemuksen. Juoksijat myös tietävät intuitiivisesti, kuinka tärkeä osuus rytmillä on. Juoksija löytää optimaalisen rytmin nimenomaan silloin, kun elimistö kokonaisuudessaan on saavuttanut tasapainotilan. Juuri silloin syntyy tunne, että tätä voisi jatkaa loputtomiin. Tässä mielessä juoksu ja tanssi ovat samankaltaisia”. http://www.tiede.fi/kysy_asiantuntijalta/kysymys/553/miksi_juokseminen_alkaa_tuntua_hyvalta_puolen_tunn#553

Juoksen lenkkini ensimmäiset kilsat melko hissukseen, sillä haluan herätellä kehoa pitkän lenkin haasteisiin.

Viikonloput ovat parasta aikaa pitkille lenkeille. Ei ole kiire minnekään..paitsi nyt, kun muuttomme on aluillaan. Meidän pitää saada nykyinen asunto tyhjäksi seuraavan kahden viikon aikana:-)

Siitä huolimatta aion juosta tänään parin tunnin lenkin ja nauttia iltapäiväkaffet isän ja muiden läheisten kanssa. Hyvää juhlapäivää!