Tänään (12.7.) ilmestyneessä Anna-lehdessä on artikkeli nimeltään ” Mieheni on seikkailija”, jossa on haastateltu hyvän ystäväni Patrik Pata Degermanin vaimoa Katjaa sekä myös Kirsiä.
Artikkelin on kirjoittanut Ulla-Maija Paavilainen, joka toimi aiemmin Me Naisten ja Sport-lehden päätoimittajana. Tutustuin Ulla-Maijaan jo parikymmentä vuotta sitten tehdessäni duunia Sanoma-konsernissa. Hän on muuten ensimmäinen toimittaja, joka on päässyt kotiimme tekemään haastattelua.
Nyt lenkille!
Olen juoksennellut päivälenkkejäni viimeisten vuosien aikana melko usein Espoonkartanon hulppeissa maalaismaisemissa. Aina silloin tällöin vastaan tulee (tai ohitse porhaltaa) mies ja Karva-Opel.
Kysessä on siis raviohjastaja ja hevonen. Tänään juoksin lyhyen ajan erään kuuluisan ohjastajan rinnalla. Kysessä oli alan tekijämies Pertti Puikkonen, joka palasi treenilenkiltä mustan hevosen kanssa, jonka hienon nimen ehdin jo kotimatkalla unohtaa.
Päätin lenkin jälkeen lähteä jalkineostoksille, sillä myös tällainen vanha koni tarvitsee kengityspalveluja. Käänsin turpani kohti Leppävaaraa, jossa toimii pieni Nike-kenkien erikoismyymälä, Leppävaaran Urheilu.
Hommasin itselleni upouudet Pegasukset. Toivottavasti en mene niillä huomenna heti laukalle…
Juoksin tänään 2h lenkin.
Kirsi treenaa täyttä häkää maamme haastavimpaan maastojuoksutapahtumaan, Vaarojen maratonille. Kisa juostaan lokakuussa Kolin jylhissä maisemissa. Kisan rankuutta kuvaa se, että reittiennätyksen omistavan Simo-Pekka Fincken aika (v.2011) oli 3.49.13. Fincke oli muuten voittamassa tämän vuoden Jukolan viestiä joukkueensa Kalevan Rastin joukkueessa. Viime vuonna naisten maratonin voittoaika oli 4.55. 24.
Kirsille on tiedossa erittäin hikinen ja kova urakka. Kisa juostaan pääosin epätasaisella pinnalla ja korkeuserot ovat huimia. No, sitä saa mitä tilaa:-)
Olen Kolilla mukana “huoltomiehenä” ja tämä lainausmerkeissä, sillä kaikki huoltotoimet ovat ehdottomasti kiellettyjä.
Teemme tällä viikolla Kirsin kanssa yhteistreenin Nuuksiossa, jonka mäet taitavat olla linnunmaitoa Koliin verrattuna, mutta ne ovat parasta, mitä pk-seutu voi tarjota. Myös Kirsi on tehnyt treenejä soutulaitteella, sillä siitä saa lisäjerkkua jalkoihin.
Olen itse huomannut, että soudun ansiosta takareiteni ovat entistä elastisemmat. Juoksussa jalka jää aina hieman koukkuun, kun taas soudussa jalka ojentuu (venyy) täysin suoraksi. Meikäläisen takareidet ovat olleet juntturassa jo vuosien ajan, mutta uusi lajiharjoitus on tehnyt niille hyvää.
Juoksin tiistaina 1h35minsan kevyen happilenkin. Illalla on vielä toinen treenisessio.
