Näin sujuu juoksuaskel

/in /by

Vasalan suku on suonut meille juoksufaneille paljon ilon hetkiä.

Muistan ihan hiton hyvin, kun Pekka Vasala juoksi Munchenissä 1500 metrin olympiavoittajaksi.

Sitä huutoa kotikatsomossa…!

Sain joululahjaksi P.Vasalan “Mitalin toinen puoli”- kirjan, jonka luin… eikun ahmin moneen kertaan.

Missäköhän se kirja on?

No, Vasalan Pekan veljenpoika Samuli on myös moninkertainen arvokisajuoksija. Parhaana sijoituksena taitaa olla 5000 metrin EM-kisan 6.sija.

Tutustuin Samuliin hyvin Juoksija-lehden kautta.

Monet ovat kysyneet “mikä on oikea tapa juosta?”

Oheisessa, jo aika vanhassa videopätkässä Samuli antaa tähän hyvän vastauksen.

Paras kohta on klipin ihan loppuosassa.https://www.youtube.com/watch?v=pzGnr24tI0w

Askel rullaa eteenpäin isovarpaan ja keskivarpaan väliltä.

Ei siis isovarpaan, kuten monesti näkee tehtävän.

Ei ole väärin, jos se rullaa 1.ja 2.varpaan väliltäkään, mutta tuo edellä mainittu toteutustapa on parempi.

Jotkut kengät ohjaavat askelta ykkös-eli pottuvarpaalle.

Ainakin minulle tuon kaltainen jalkine voi johtaa ongelmiin.

Minulle sopii juoksukenkä, joka on päkiästä hyvin taipuisa. Tällöin ei ole pelkoa siitä, että kenkä ohjaa askeleen ykköselle…

Nykyinen Merrell Nova 3 on minulle tässäkin mielessä ihan täydellinen juoksukenkä.

Askel kevenee…

/in /by

Kolmen viikon ylimenokauden (=lepo) jälkeen aloitin uuden harjoituskauden, joka tähtää siis Vatnajökull-jäätikön ylittämiseen.

Juosten.

Ylimenokaudesta taitaa olla nyt kulunut noin neljä (4) viikkoa.

Ehkä viisikin.

No, sellaisen huomion olen tehnyt, että askel kevenee mitä pidemmälle harjoituskausi etenee.

Olen lisännyt peruskestävyystreeneihin kovavauhtisia spurtteja.

Vauhtileikittelyjä eli fartlekeja.

Tänään (lauantai 9.11.) juoksin noin tunnin matalilla tehoilla, mutta seuraavan tunnin aikana annoin palaa.

Juoksin pitkiä pätkiä alle neljän minsan kilsavauhdeilla.

Spurttien jälkeen kävelin hetken, jonka jälkeen sama toistui.

Juokseminen on kivaa, mutta kyllä kovaa juokseminen on helvetin kivaa.

Vuosi sitten…

/in /by

Lähdin vuosi sitten kohden uutta seikkailua, Qatarin ympärijuoksua.

Tammikuussa 2022 hyvä ystäväni Pekka Voutilainen nimitettiin Suomen Qatarin suurlähettilääksi.

Pian Lähi-Itään kotiuduttuaan, Pekka heitti minulle idean juosta koko maan ympäri.

En tarttunut syöttiin siltä istumalta, sillä ajatuksissa oli tehdä come back Arabian hiekkaerämaahan.

Kesällä 2022 oli selvää, ettei se tule kuitenkaan toteutumaan.

Saudi-tiimini päätti nostaa palkkiotoivettaan niin korkeaksi, ettei minulla ollut muuta mahdollisuutta kuin heittää pyyhe kesään.

Ainakin toistaiseksi…

Vuonna 2023 päätin aloittaa harjoittelun, joka tähtäsi Qatariin.

Juoksun kustannus oli korkeintaan kymmenesosa siitä, mitä olisin joutunut pulittamaan Saudeille.

Maksoin Qatarin seikkailun omasta pussista. En saanut siihen rahoitusta Suomen ulkopuolelta.

Itse noin 400 kilsan juoksu meni tuubiin.

Pahuksen lämmintähän siellä oli, mikä oli tietenkin jo oletusarvo, mutta ilman kosteusprosentti oli tuohon aikaan vuodesta erittäin korkea.

Se kosteus söi miestä, mutta siitäkin selvittiin.

Qatariin valmistautuminen meni todella hyvin.

Olin paremmassa kunnossa kuin aikoihin.

Jos minun pitäisi lähteä juuri nyt vetämään sama setti, niin veikkaan, että mönkään se menisi.

Tämän päivän kunto on ihan ok, mutta ei niin hyvä kuin vuosi sitten.

Tiedän kuitenkin mitä pitää tehdä päästäkseni yhtä hyvään kondikseen.

Ja sillä tiellä ollaan.

Juoksin keskiviikkona osin kovavauhtisen lenkin, johon kuului useampi ylämäkiveto.

Sieltä se tulee.

On tehtävä harjoituksia, jotka hapottavat.

Sopivassa määrin.

Teen tänään löysän & palauttavan harjoituksen.