Maastossa

/in /by

Jos oli lauantain lenkki syksyn paras, niin ei tuo sunnuntain treenikään mikään kärsimysnäytelmä ollut.

Lähdin liikkeelle ystäväni Mikon ja lapinkoira Millnerin kanssa. Suunnistimme heti kohti Vanttilan metsiä ja sieltä löytyikin minulle tuntemattomia reittejä. Koira sai vähän väliä vainun jostain nelijakaisesta ja livahti omille teilleen, mutta aina se meidät jotenkin löysi.

Juoksimme yli 1,5h lenkin kapoisilla metsäpoluilla ja välillä etenimme risukoiden läpi.

Olen saanut lisäliikuntaa syksyn haravointitalkoiden merkeissä. Vanhan talomme pihalla nököttää useita (vanhoja) vaahteroita ja myös isoja koivuja, joten haravoitavaa riittää. Otan pihahommat asenteella “huvin ja urheilun vuoksi”. Eilen tuli huhkittua 3,5h haravan varressa!

 

Pitkät vai lyhyet..?

/in /by

Lauantai, klo.8.45. Ulkona on +3 astetta. Olen lähdössä 20 kilsan lenkille. Katson ikkunasta ulos. Ei tuulta ja sääennuste lupaa aurinkoista. Funtsailen, minkä juoksu-asun pistäisin päälle. Teen päätöksen juosta kesäisissä vetimissä. Puen päälle ohuen t-paidan, shortsit, sukat ja kengät. That´s it.

Otan ensimmäiset askeleet. On hieman viluinen olo. Etenkin sormet ja käsivarret tuntuvat kylmiltä. Ensimmäisen 10 minuutin hölkkäilyn jälkeen jalkojen verenkierto on jo täydessä vauhdissa ja viisi minuuttia myöhemmin myös yläkropassa tuntuu mukavalta. Olen tehnyt oikean asuvalinnan.

Kolme varttia myöhemmin myös auringon säteet hellivät juoksijaa. Lopputulos, eilinen lenkki oli syksyn paras ei vähiten sen takia, että ukaltauduin alkuminuuteiksi epämukavuusalueelle.

Eilisellä lenkillä tulii vastaan myös muutama muu jolkottaja. He olivat pukeutuneet syksyisesti. Päällä oli paksua takkia ja housua. Alkumetreillä tuntui varmasti mukavalta, mutta jo muutaman kilometrin juoksun jalkeen arvattavasti ahdistavalta, sillä juoksijat olivat avanneet takin vetoketjun.

Sillä metodilla hankkii (tuulisella kelillä) lähes takuuvarman syysflunssan…

No, koputetaan taas puuta.

 

 

Nuuksiossa

/in /by

Minulla oli tänään “juoksusokkotreffit”. Erään sponsorini viestintätoimisto ehdotti, että juoksisin lenkin erään maamme suosituimman bloggaajan Natan kanssa. Hänen blogisivulla “White Trash Disease” käy viikottain todella paljon kävijöitä.

Natalla on vahva juoksu-ja urheilutausta, joten ehdotin lenkkipaikaksi Nuuksiota ja sinne me myös tänään päädyimme. Juoksimme 15 kilsan lenkin erittäin vaativissa olosuhteissa, mutta pirteä lenkkikaverini Nata pärjäsi todella hyvin.

Keli oli ihan uskomattoman hieno. Ei kyllä uskoisi, että nyt on lokakuun puoliväli. Juoksin t-paita ja shortsit päällä. Hikeä pukkasi! Auton mittari näytti lenkin jälkeen +16 astetta!

Tapasin iltapäivällä kirjoittajakaverini Arno Seiron. Palaveerasimme Tapiolassa ja pitihän sitä käydä miitingin jälkeen katsomassa, josko uusi kirjamme olisi jo kirjakaupassa. Sieltä Tapiolan Akateemisesta se löytyi eikä hintakaan 29,90 tuntunut pahalta.