Jukka Viljanen
  • Tervetuloa
  • Jukka
  • Adventures
    • Kalahari Adventure Run 1000 km
    • Etelänapamanner
    • Libyan Sahara
    • North Pole Marathon & North Pole Bike Extreme
  • Blogi
  • Tilaa Jukka puhujaksi
  • Contact
  • Partners
  • Search
  • Menu Menu

Kurinalaisuus

January 24, 2014/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Yksi pyydetyimmistä luentoaiheistani on “suunnitelmallisuus ja kurinalaisuus”. Käyn tänään läpi tätä jälkimmäistä..

Yritysten liiketoimintaan erikoistuneen tutkijan ja kirjailijan Jim Collinsin tutkimukset osoittavat, että menestyvät yritysjohtajat ja yrityksen toimivat erittäin kurinalaisesti.

Collinsin mukaan “tinkimätön kurinalaisuus ei ole samaa kuin kova komento. kaiken mittaaminen tai byrokraattisten sääntöjen sokea noudattaminen. Aito kurinalaisuus vaatii henkistä riippumattomuutta ja kykyä pysyä johdonmukaisena antautumatta lauman vietäväksi tai sosiaalisille paineille”

Mielestäni kotimaan politiiikan johdossa ei ole (valitettavasti)yhtään kurinalaisesti toimivaa johtajaa. Ja katsokaa missä tilanteessa kansakuntana juuri nyt olemme ja ennen kaikkea, mihin olemme menossa. Tätä kannanottoa ei löydy kirjastani, mutta ns.kädettömyys on  toiminut yhtenä inspiraation lähteenä tätä lukua kirjoittaessa.

Kurinalaisuuteen kuuluu täsmällisten suoritusnormien saavuttaminen säännönmukaisesti ja pitkällä aikajänteellä (Jim Collins, tietoisesti paras).

Kurinalaisuus tuo tekemiseen jämäkkyyttä.Kerron kirjassani (muutamaan kertaan)norjalaisesta tutkimusmatkailija Amundsenista. Hän loi maineensa toimimalla ehkäpä kurinalaisemmin kuin kukaan muu tutkimusmatkailija. Lisään tähän vielä sen verran, että nykypäivän ns “tutkimusmatkailijat” ovat yleensä seikkailijoita, jotka haluavat mielummin kutsua itseään tutkimusmatkailijaksi, koska se kuullostaa paremmalta. Entisaikojen tutkimusmatkailijat olivat tiedemiehiä ja heidän retkikunnillaan oli tieteellisiä tutkimustavoitteita.  Piste.

Amundsen on tullut monille tunnetuksi syystä, että hänen retkikuntansa hiihti ensimmäisenä etelänavalle.

Miten se oli mahdollista?

Amundsenin miehistö hiihti kohti etelänapaa kurinlaisesti maksimissaan 30 kilometriä/päivä (joka on niissä olosuhteissa paljon). Asialleen vihkiytynyt ja pedantti Amundsen ei sallinut miestensä hiihtää pidempiä päivämatkoja, vaikka olosuhteet olisivat antaneet myötä. He varoivat menemästä lähelle uupumusta.Tästä(-kin) syystä kaikki miehistön jäsenet palasivat kotiin terveinä (ja tekivät historiaa).

Toisaalla brittiläisen retkikunnan johtaja Scott miehistöinen teki asiat päin vastoin. Lopputulos, kukaan ei selvinnyt.

Ne ihmiset onnistuvat, jotka pitävät johdonmukaisesti kiinni tavoitteistaan. Lisää aiheesta kirjassa “Asennetta Peliin”.

Olen ollut jo pikkupojasta alkaen kiinnostunut historiasta ja etenkin kuuluisien retkikuntien värikkäistä vaiheista. Olen oppinut alan mestareilta, kuten Amundsen, valtavan paljon omia retkuntiani varten.

Noudatamme näitä oppeja kurinalaisesti. En juokse itseäni näännyksiin, vaan 50 kilometriä päivässä. Joskus hieman enemmän, mutta vain hieman. 

Myös kaikki muu retkikunnan toiminta, suunnittelusta toteutukseen tehdään kurinalaisesti.

Se tuo tekemiseen jämäkkyyttä.

Juoksin aamulla noin 20 kilsan lenkin. Jouduin nipistämään alkuperäisestä suunnitelmasta juosta 25 kilsaa, koska tilaamani huoltomies soitti kesken lenkin ja ilmoitti tulevansa suunniteltua aiemmin.

No huomenna sitten se 25 km, jollei mitään yllättävää tapahdu:-)

Hyvää viikonloppua!

 

Apu Terveys

January 23, 2014/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Toimittaja Ulla-Maija Paavilainen haastatteli Kirsiä ja minua kotimaisemissa viime vuoden lopulla uuteen Apu Terveys -lehteen. Kuvat otettiin läheisellä Kallvikin (Espoo) rannalla. Viime talvena Hesari otti samassa paikassa kuvia, mutta silloin oli ainakin 30 astetta kylmempää ja meri oli jäässä.

Lehti ilmestyi tänään, joten pitihän se käydä myös itse ostamassa ja lukemassa. Se on pitkä ja erittäin hyvin kirjoitettu juttu.

http://www.lehtipiste.fi/fi/aikakauslehdet/481686/Apu+Terveys/

Työviikko kääntyy viimein voiton puolelle. Vielä tovi tietokoneen äärellä ja sen jälkeen on edessä vähintään kolmen päivän sporttiputki. Juoksunälkää on kertynyt viikon aikana niin paljon, että olen päättänyt  juosta perjantain-sunnuntain välisenä vähintään 25 kilsan lenkit per päivä.

Jatkan huomenna perjantaina “Asennetta Peliin”-kirjan teemojen käsittelyä.

 

Menossa

January 21, 2014/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Tämä on töiden suhteen aika kreisi viikko, joten olen asettanut sporttiset tavoitteet minimitasolle. Olen huomisen päivän työkeikalla Tampereella ja torstai menee aamusta iltaan erilaisissa palavereissa. Tää on yrittäjän elämää, mutta en todellakaan valita. Saan tehdä mielenkiintoisia juttuja todella mukavien ja inspiroivien ihmisten kanssa.

Ensi viikko onkin jo tahdiltaan selvästi iisimpi, jolloin nostan myös urheilulliset tavoitteet korkeammalle.

Poljin alkuillasta melko kovalla vauhdilla 30 kisaa. Kun katsoin mittaria, niin vauhti oli lähes kokoajan 4o km/h huitteilla, mutta silti ei meinannut tulla hiki.

Kirjoitin Asennetta peliin-kirjaan luvun jonka nimi on “Rikas elämä”. Sain aiheeseen inspiraation luettuani jo vuosia vuosia sitten Clif Bar -yhtiön perustajan Gary Ericsonin kirjan “Raising the bar”. Siinä hän kuvasi  (among many other things..) omaa elämänfilosofiaansa.

Hän kertoi olleensa jossain vaiheessa elämäänsä tienhaarassa, josta oli kulku kahdelle eri tielle. Hän kuvasi toista nimellä “white road” ja toista (yllättäen) nimellä “red road”.

Toinen näistä teistä oli yllätyksetön ja se oli päällystetty, joten siinä eteneminen olisi helppoa. Mr.Ericsson on entinen kilpapyöräilijä ja jos mennään asiasta kolmanteen, niin hän päätti kehittää oman energiapatukan, koska (hänen mielestään) Powerbarit ja muut patukat maistuvat siltä, kun ne olisivat kotoisin paikasta, jonne aurinko ei paista.

No, hän valitsi sen tien, jossa olisi paljon yllätyksiä. Sitä polkua ei oltu aiemmin kartoitettu, vaan sen ylittäminen olisi  suuri seikkailu täynnä yllätyksiä.

Olin aikoinaan samanlaisen valinnan edessä kuin Gary ja tein omasta mielestäni fiksun valinnan.

Sain siis inspiksen kirjoittaa kirjaan luvun rikkaasta elämästä. Lisäpotkua ajatuksilleni antoi yhdysvaltalainen kirjailija Brandon Buchard, joka kirjassaan “Charged Life” kuvaa kolmea eri tapaa elää. Ne ovat häkkielämä, mukava elämä ja rikas elämä.

“Buchardin mukaan (henkisessä) häkissä elävät eivät pääse eroon vanhoista kaavoistaan vaan kuluttavat päiviään pienessä laatikossa murtautumatta koskaan sen ulkopuolelle”.

Häkissä elävät elävät muita varten ja näiden asettamien sääntöjen mukaan. “Häkki-ihminen” haluaa saada muilta ihmisiltä hyväksyntää toteuttamalla heidän mielihalujaan, ei siis missään nimessä omiaan.

Monet elävät ns.mukavaa elämää. Asiat ovat ulkoisesti kunnossa, mutta kun pintaa hieman raaputtaa, niin totuus paljastuu.

Vastaus kysymykseen, oletko tyytyväinen/onnellinen antaa vastauksen..”elämä on ulkoisesti ihan jees, mutta onkohan tämä sitä elämää jota todella haluan elää?” Olen tavannut todella monia, jotka ovat kertoneet haluavansa muuttaa elämäänsä, mutta eivät saa otettua sitä ensimmäistä askelta kohti sitä..eli rikasta elämää.

Kirjassani on “rikkaan elämän taulu” ja siinä lukee mm: Rikas elämä sisältää:

Rehellisyyttä itselle ja muille, paljon mahdollisuuksia, nälkää kokeilla ja venyttää potentiaalia, korkean energiatason, uteliaan & spontaanin otteen ympäröivään maailmaan, suuret visiot todelliseksi- asenteen ja optimistisen asenteen tulevaisuuden suhteen sekä last but not least “jatkuvan haasteiden metsästyksen”.

Tsemppiä metsälle!

 

Page 1353 of 1738«‹13511352135313541355›»

Seikkailujuoksija

Recent Posts

  • Kaivoja Saharaan
  • Juoksutreenejä lisäpainoilla
  • 30h
  • Toffeen makuinen lenkki
  • 10 metriä lunta!

Archives

Scroll to top