Tänään kirjoitan keskittymisestä. Siis fokuksesta.
Otetaan aluksi esimerkki Grönlannin jäätiköltä.
Kävin siellä hetkittäin aika kuumana, vaikka ulkona oli ihan hemmetin kylmä.
Vuosi oli 2013.
Retkikunnan jäsenenä oli tanskalainen Jens-Erik.
Huomasin jo jäätikön ylityksen alkuvaiheessa, että miehen fokus ei ollut hyvää luokkaa.
Huomautin siitä hänelle pariinkin otteeseen.
Kysyin, että “miksi olemme jäätiköllä?”. Käytin siinä tilanteessa kieltämättä aika karkeaa kieltä, mutta ei siellä millään huviretkellä oltu.
Väärä mies väärässä paikassa. Lopputulos oli huono ja jouduimme evakuoimaan hänet jäätiköltä, kuten olen moneen kertaan kirjoittanut.
Vuonna 2018 oli tarkoitus olla seuraavan jäätikköyrityksen vuoro.
Ei ollut.
Grönlantilainen Lars oli retkikunnan ehkäpä tärkein heppu. Hän on ylittänyt sen useaan kertaan ystävänsä Salon (Salomon) kanssa. Siinä on uskomattoman hyvä kaksikko.
Olin jo valmistellut v.2018 retkikuntaa pitkän aikaa, kunnes sain Larsilta viestin.
Hänen perheeseen oli syntymässä esikoislapsi keväällä 2018 eli juuri samaan aikaan, kun meidän on tarkoitus olla jäätiköllä.
Onnittelin Larsia.
Kerroin samalla, että siirrän retkikuntaa vuodella eteenpäin (2019). Se oli iso päätös, sillä olin sopinut asioista kumppanien ja monen muun tahon kanssa. Lars pisti vastaan, mutta päätös pysyi.
Jos tekee virheen kerran, niin se on inhimillistä. Jos tekee saman virheen kahdesti on idiootti.
Lars teki siis kaikkensa, että en siirtäisi seikkailun alkua vuodella, mutta turhaan.
Miehistön FOKUKSEN on oltava 100%sti operaatiossa, eikä missään muussa asiassa.
Kesän ja syksyn aikana on tullut mieleen paljon uusia ja vokottelevia ideoita, mutta ne on pistettävä hetkeksi naftaliniin.
Katse on nyt huhtikuussa 2025.
