Hiihtoa

/1 Comment/in /by

Never say never. Ilmoitin juhlallisesti armeijan harmaissa, että tässä oli Viljasen hiihdot (ja pistin lima-lampiset päreiksi ylittäessäni erästä ojaa). Rikos taitaa olla vanhentunut?

 

Huomenna siitä episodista on kulunut xx vuotta…ja menen ostamaan sukset! Tarkoitus on sivakoida Luoston ja Pyhän maisemissa perinteistä parin viikon kuluttua.

 

Olen toki hiihtänyt muutamana edellisenä vuonna. Treenasimme Gregin kanssa Pyhän maisemissa joukukuussa 2012 ja helmikuussa 2013. Vuokrasin tuolloin sukset ja perinteinen hiihto tuntui niin mukavalta, että olen hiihdellyt aina senkin jälkeen Lapin reissujen yhteydessä. Lainasuksilla.

 

Meiltä noin kilsan päästä on erinomaiset ladut, jos on vaan lunta. Niitä pitkin pääsee toiselle puolelle Espoota ja vaikka Nuuksion asti eli Lappiin asti ei tarvi lähteä.

 

Pidän tänään treenivapaan. Käyn testaamassa Juoksijan huhtikuun testinumeroa varten Nike Pegasuksia, mutta kyseessä ei ole siis treenilenkki vaan duunilenkki.Se on ihan eri asia:-)

 

 

 

 

Tukossa

/in /by

Pidin tänään kotitoimistopäivän ja hieman pidennetyn ruokatunnin.

 

Annoksena oli noin 2h poluilla ja hangessa juoksua. Sunnuntain lenkki tuntui vielä kintereissä. No lopussa alkoi vähän irrota:-)

 

Otin selkääni isoimman juoksurepun mitä tästä talosta löytyy. Se on Salomonin 30 litrainen reppu, joka toimi aivan mahtavasti Grönlannin jäätiköllä. Pidin siellä juoksun aikana mm.toppatakkia, varahanskoja-ja pipoa, vettä, evästä yms. Se on myös hyvä hiihtoreppu.

 

Lähden vuonna 2018 takaisin jäätikölle, joten pitää treenata myös repun kanssa juoksemista.

 

Pidin lenkin jälkeen ruokatunnin..ja painotan sanaa “tunti”. Ensiksi join tonkallisen mansikkasmoothieta ja sen päälle kiskaisin ison kasan muussia ja poronkäristystä. Jälkimmäinen(kin) on urheilijan ruokaa. Ei sisällä paljoa rasvaa, mutta sitäkin enemmän proteiinia ja vaikkapa rautaa.

 

Keskiviikkona alkaa järjestyksessään neljäs polkujuoksukurssi erään yrityksen asiakkaille. Tähtäämme jälleen Pyhätunturille, jossa järjestetään 12.8.hieno polkujuoksutapahtuma. Kerron melkeimpä ensimmäsillä tunnilla, että samaan aikaan tapahtuva laihduttaminen ja treenin lisääminen on mahdoton yhtälö.

 

Virstanpylväs

/in /by

Kuten blogin aktiivinen lukija Pertti palautteessaan mainitsi, niin hangessa ja dyyneillä juokseminen on raskasta hommaa. Pertti oli pistellyt kympin lenkkejä Kap Verden dyyneillä!

 

Kap Verdellä on pieni sivurooli seikkailujuoksijan historiassa.

 

Minun oli tarkoitus osallistua vuoden 2008 helmi-maaliskuussa Maurianiassa järjestettävään 250 kilsan aavikkokisaan. Se peruutettiin syystä, että joulukuussa 2007 pari ranskalaista joutui samassa maassa terroristien uhriksi. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, niin myös Paris-Dakar -ralli siirrettiin siltä istumalta Etelä-Amerikkaan.

 

Aavikkojuoksu siis peruttiin. Kisan järjestäjä otti minuun  yhteyttä ja kyseli kiinnostustani juosta Kap Verdellä, jonne hän oli siirtämässä kisaa.

Vastasin, että “ei kiinnosta pätkääkään”. Minulla oli jo tuolloin selittämätön hinku Saharaa kohtaan, joten Kap Verde …niin hieno paikka kun varmaan onkin…ei iskenyt lainkaan.

 

Sain kun ihmeen kaupalla meille paikat (Kirsi mukana..) Libyan Saharassa järjestettävään kisaan. Siitä hetkestä alkoi aavikkojuoksijan urani.

 

Seuraavaan aavikkojuoksuun on toivoakseni tasan 8 kk. Lupa-asiat ovat tietääkseni kunnossa, samoin on tukitiimin laita. Fyrkat vaan puuttuu.

 

En pidä tänä maanantaina juoksuvapaata. Hankien kutsu on niin voimakas…