Hieno matka

/2 Comments/in /by

Annan viikonlopun Tukholman matkalle arvosanaksi täyden kympin. Perusteluina mm…

 

Matkaseurana Hännisen Harri ja Kirsi. Ja muutenkin laivalla oli tosi mukavaa porukaa. Matkatoimisto Vetikon järjestelyt toimivat erittäin hyvin. Juoksusää Tuholmassa oli melko täydellinen jne.jne.

 

Toivottavasti olen ruodussa ensi vuonnakin, kun järjestyksessään 40.Tukholman maraton järjestetään uusitulla reitillä.

 

Tämän vuoden voittajan loppuaika oli todella hyvä, 2.11.ja rapiat. Se on kova aika, tietääkseni toiseksi nopein mitä Tukholmassa on juostu. Tukholman maratonia ei voi todellakaan pitää nopeana reittinä, joten se nostaa voittajan suorituksen arvoa potenssiin….

 

 

 

Terkut Tukholmasta

/in /by

Heissan..ja terveiset Tukholmasta.

 

Rantauduimme just satamaan ja lähdemme pian seuraamaan klo.12.00 starttaavaa Tukholman maratonia.

 

Sää on mitä mainioin..puolipilvistä ja 16 astetta lämmintä. Jos sää jatkuu samanlaisena, niin mikäs on porukan juostessa ja meidän muiden kannustaessa.

 

Hännisen Harri piti eilen kaksi hyvää maratonluentoa yhteensä noin 800 maratoonarille. Sen jälkeen pidimme vielä yhden maratonklinikan, jossa annoimme juoksijoille viime hetken vinkkejä.

 

Muistutin omassa puheenvuorossani “vinttikoira”-efektistä; kun osa vierellä juoksijoista lähtee alkupaukusta hurjaa vauhtia rynnimään, niin älä tee samaa virhettä,  vaan pidä kiinni omasta kisasuunnitelmasta.

 

On ollut erittäin mieluisaa tavata laivalla maratoonareita ja vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan. Olemme myös saaneet lehdillemme uusia tilaajia, mikä ilolla todettakoon:-)

 

 

 

 

Jumissa

/in /by

Kävin eilen Santun luona. Siis Santtu Rannan, joka toimii lääkärikeskus Aavan fysioterapeuttina Annankatu 32:ssa (Helsinki).

 

Oli vähän sellainen tunne, että vasen nilkka olisi juntturassa. Ja olihan se. Epäilin Santun pakeille mennessä, että jumi on pieni, mutta ihan täysjumi siellä oli.

 

No, Santtu avasi nilkan. Annan jalalle nyt pari päivää lepoa, vaikka sillä voi ihan hyvin juosta.

 

Näyttää siltä, että liiallinen Nuuksion ylämäkien huiputus käy voimatasoltaan heikomman (vasemman) jalan nilkalle pitkän päälle ylivoimaiseksi. Aina kun nilkka on mennyt jumiin, niin sitä on edeltänyt kohtuu rajut treenisessiot Nuuksiossa.

 

Pitäisikö ottaa viimein opiksi?  Reseptinä olisi jalan säännöllinen jumppaaminen sekä heikomman jalan vahvistaminen.

 

Lähden tänään kohti Tukholmaa Hännisen Harrin ja Kirsin kanssa. Siitä lisää sunnuntaina.