Kävin eilen lauantaina kokeilemassa miltä asvalttijuoksu tuntuu. Menihän se…

 

Jossain vaiheessa lenkkiä homma alkoi maistua puulta, joten koukkasin loppumatkan ajaksi hiekkapohjaiselle ulkoilureitille. Kenkävalinta ei osunut myöskään ihan kohdilleen, sillä kokeilin yksiä New Balanceja, joita olen käyttänyt lähinnä kävelykenkinä. Siinä roolissa ne saavat toimia jatkossakin.

 

Kun ei kerran asvaltti miellyttänyt, niin mennään sitten metsään. Kauniin kevätpäivän varusteina olivat pääasiassa Patagonia-merkin tamineet. Pitkähihainen juoksupaita (jossa ilmastointia parantava vetoketju), shortsit ja uber-kevyt juoksutakki olivat edellä mainittua jenkkimerkkiä. Patagonian juoksutakki oli mukana lähinnä varmuuden varalta, sillä kyllä pitkähihaisella paidalla pärjää jo ihan mainiosti.

 

Sukat olivat Lorpenin, joka on espanjalainen sukkia valmistava firma.Ja hyviä valmistaakin. Käytän pääsääntöisesti joko Lorpenin tai Bridgedalen sukkia.

 

Jalassa oli La Sportivan Bushidot, joilla uskaltaa mennä kyllä mihin pöpelikköön tahansa. Asvaltilla ne ovat hieman kömpelöt, joten siihen käyttöön en niitä suosittele.

 

Juoksin 95%:sti poluilla ja vanhoilla metsäteillä, joita löytyi taas lisää. Luulin jo tuntevani lähitienoon metsiköt, mutta aina löytyy jotain uutta.Se vaan vaatii “mitäköhän tuolla on” -asenteen.

 

Muutaman viikon kuluttua on taas aika piipahtaa Tukholassa. Siellä kun järjestetään touko-kesäkuun vaihteessa suosittu Tukholman maraton. Suosio on (tosin) ainakin suomalaisjuoksijoiden osalta laskussa.

 

Juoksija-lehti on vienyt vuosittain Tukholmaan about 1000 juoksijaa. Nyt lähtijöitä on noin puolet vähemmän. Tästä syystä Juoksija-lehdellä on laivalla ihan minimiedustus. Lähden reissuun Harri Hännisen kanssa kaksistaan.