Ruuhkaa?

/in /by

Erään ennusteen mukaan kevään aikana saatetaan nähdä ennätysmäärä vuorikiipeilijöitä maailman korkeimmalla vuorella, Mount Everestillä.

 

Onhan siellä olllut jopa ruuhkaa aiempinakin vuosina, mutta nyt vuorelle ovat suuntaamassa yhä enenevässä määrin intialaiset ja kiinalaiset.

 

Kuullostaa siltä, että kaikki katastrofin ainekset ovat olemassa.

 

Seikkailukaverini Greg kiipesi Everestille kymmenen vuotta sitten. Yhdensän vuotta myöhemmin hän souti Atlantin halki.  Maailman korkeimman vuoren huiputtaminen oli kuulemma puistokävely valtamerisoutuun verrattuna.

 

Maailman arvostetuimmaksi vuorikiipeilijäksi tituleerattu Reinhold Messner kiipesi ensimmäisenä ihmisenä Mount Everestin huipulle ilman lisähappea. Hänestä tuli vuonna 1986 ensimmäinen kaikki neljätoista yli 8 000 metrin korkuista vuorta valloittanut henkilö.

 

Yle Areenasta voi katsoa Messnerin (traagista) Nagna Parbat-vuorella tapahtuvaa seikkailua.

http://areena.yle.fi/1-1993902

 

Mitä urheiluun tulee, niin tein pitkäkestoisen lihaskuntotreenin.

Varvaus

/in /by

Sunnuntaina eräällä hiihtäjällä oli paska suksi. Yllättävää:-)

 

Mulla oli hyvä kenkä. Se viime viikolla ärtynyt nilkan nivel ei ollut tämän päivän lenkistä moksiskaan. “Sillä se lähtee millä se on tullutkin” sanovat monet juoksijat.

 

Olen löytänyt aika viimeisen päälle hyvän lenkkireitin. Se kulkee pääasiassa metsässä ja osa reitistä on teknisesti haastavaa. Löysin reitin sen viime talvena ja vedin tuolloin polulla parit kunnon pannut, mutta nyt olen pysynyt pystyssä.

 

Kilpailuvietti nostaa aika ajoin päätään. Näin tänään (maantie-osuudella)juoksijan noin 500 metriä edelläni. Vaikka tarkoitus oli juosta hidasvauhtinen lenkki, niin taas päässä niksahti  ja minun oli pakko lähteä jahtiin…sekä mentävä ohi. Metsässä kun juoksee, niin tätä “ongelmaa” ei tule, sillä harvoin, jos koskaan siellä tulee ketään edes vastaan.

 

 

Tuulen viemää

/in /by

Suomen tämän vuosikymmenen menestyneintä naishiihtourheilijaa vaivaa (ajoittaisen) huonon sihdin lisäksi kyky ottaa epäonnistumista omaan piikkiin.

 

Aiemmissa kisoissa shittiä ovat saaneet niin huoltoporukka ja/tai oikukkaat tuulet. Eilen oli vuorossa tuuliososuhteet, vaikka viirit eivät edes värähtäneet. No, joukkueen valmentaja sanoi totuuden, syy ei ollut tuulissa.

http://www.iltasanomat.fi/ampumahiihto/art-2000005082993.html

 

Ilman tätä händikäppiä KM olisi yksi suosikkiurheilijoistani, mutta en peukuta urheilijaa, joka syyttää epäonnistumisesta aina olosuhteita.

 

Olen edistänyt aavikkoprojektiani eri rintamilla.

 

Satelliittiasiantuntijani Pentti Kotiaho kertoi hyviä uutisia liittyen videokuvan lähettämiseen. Tavoitteena kun on välittää tunnelmia aavikolta muutenkin kuin verbaalisesti.

 

Teknisesti videoclippien lähettäminen on..jos ei nyt helppoa…niin hyvin toteutettavissa. Hiekkamyrskyt ja sen semmoiset voivat ajoittain heittää kapulaa rattaisiin.

 

Ongelma tai haaste, miten vain, on ollut videomatskun lähettämisen hinta. Siinä kuulkaa tuhatlappuset lentävät bittiavaruuteen, kun dataa sinkoutuu vaikkapa tälle sivustolle tai joidenkin medioiden käyttöön.

 

Pena kertoi, että erään tietokoneohjeman avulla  bitit saadaan pakattua pieneen kokoon, mutta videon laatu ei pahemmin kärsisi. On se vaan ilo tehdä ammattilaisten kanssa duunia!!

 

Tavoite on edelleen se, että tulen aavikon toiseen laitaan 6.12.2017.

Valmisteluihin on aikaa kahdeksan (8) kuukautta.

 

Nyt lähden kahden tunnin metsälenkille.