Noin kahdeksan kuukauden kuluttua allekirjoittaneen on tarkoitus viilettää jäätiköllä “melko pitkä siivu”.

 

Valmistelut tuon projektin läpiviemiseksi on aloitettu (kuitenkin) jo pari vuotta sitten.

 

Aloitan jokaisen retkikuntaprojektin miehistön valinnalla. Näiltä osin muutama henkilö oli pidempiaikaisessa tarkkailussa.

 

Ehdotin parhaalle kandidaatille yhteistyön aloittamisesta ja onneksi hän suostui. Hän on retkikunnan onnistumisen kannalta avainroolissa.

 

Kaikki perustuu luottamukseen. Sitä on löydyttävä retkikuntakaverin kanssa niin paljon, että uskallat antaa hänelle pankkikortin ja pin-koodin.

 

On mahdollista, että eteen tulee tilanne, jossa hengen pelastuminen on vieruskaverista kiinni.  Kerran sellainen tilanne on eteeni tullutkin ja vieruskaverin ansiosta kirjoitan tätä blogia teille tänään.

 

Sen lisäksi miestöön kuuluu kaksi muuta ei-suomalaista henkilöä, jotka ovat ihan yhtä tärkeässä roolissa kuin Antti. Ja on meillä mukanaaikamoinen määrä hurttiakin… enkä tarkoita pelkästään huumoria.

 

Antin tehtävänä on mm.varustelistan laatiminen ja odotan sen olevan pitkä ja kallis.

 

No, kaikkea ei onneksi tarvitse ostaa vaan voimme myös vuokrata niitä, siis varusteita. Enkä puhu nyt kalsaresta vaan esim.maailman parhaista teltoista, ahkioista ja sen sellaisista, jotka maksavat uutena ihan turkasesti.

 

Ja huonoilla kamoilla me ei lähdetä tietenkään edes liikkeelle.

 

Onneksi olen tutustunut vuosien varrella ulkoilualalla toimiviin ihmisiin ja yrityksiin. Sieltä saa tarvittaessa ainakin jonkun verran rabattia.

 

Sorel on jo luvannut minulle Glacier-saappaat, joilla pärjää pakkasessa kuin pakkasessa.http://www.sorel.fi/FI/search?q=glacier

 

Olen nimittäin kerran kärvistellyt jäätiköllä liian hepposilla kengillä ja vain hyvällä onnella sain pitää varpaani. Pikkusen hullu saa olla, mutta ei tyhmä. Yhdestä kerrasta (töppäyksestä) pitää siis oppia.

 

Nyt olisi tarkoitus lähteä 1,5h treenilenkille, mutta ulkona jylisee. Passaan siis ainakin vielä hetkisen.