Yksi dyynimatka, josta olen jo aiemmin kirjoittanutkin, liittyy Namibiaan.
Olemme puhuneet Gregin kanssa jo useamman vuoden ajan “Namibian hiekka-aavikon halkijuoksusta”. Matkaa kertyisi 300-600 kilometriä riippuen siitä, minkä reitin valitsisi.
Asia nousi taas esille muutama päivä sitten. Matka olisi tarkoitus toteuttaa niin, että kolmen juoksijan (Greg, Kirsi, Jukka) lisäksi retkueeseen kuuluisi yksi auto ja kuski, joka jelppaisi meitä kamojen kuskaamisessa. Mistään isosta retkikunnasta ei siis ole kysymys eikä tästä tehtäis muutenkaan mitään isoa numeroa. No, blogiin tietty kuvia ja tarinaa reissusta, mutta that´s it.
Minua kiinnostavat Namibian hiekkaerämaassa erityisesti mahtavat dyynit. Ne voivat nousta jopa yli 500 metrin korkeuteen.
Ja toiseksi, meillä oli tällä tiimillä menestyksekäs reissu Kalaharissa, joten miksei sitä jatkaisi samalla miehistöllä Namibian aavikollakin.?
Tämä juoksuseikkailu voisi toteutua aikaisintaan syyskuussa 2018. Reittisuunnitelman teko on jo kuitenkin alkanut…
Juoksin eilen 99,9%:n varmuudella elämäni hidasvauhtisimman lenkin.
Hitaasti juoksemistakin pitää treenata. Vanha sanonta “ei se matka tapa vaan vauhti” pitää nimittäin paikkansa.
Aavikolla on tarkkailtava vauhtia ainakin ensimmäisen 10 päivän aikana. Tällöin keho saa sellaista shokkihoitoa, johon se ei ole tottunut.
Juoksen 10 päivän aikana vähintään 500 kilometriä melko kinkkisessä maastossa. Ja sen lisäksi on kuuma, jano, nälkä ja ties mitä.
Kuten olen aiemminkin sanonut, niin mikäli keho tottuu kymmenen päivän aikana kovaan rasitukseen, niin sen jälkeen kertoimet paranevat koko juoksun onnistumisen suhteen merkittävästi.
Vauhti on siis pidettävä vikko puolitoista erittäin maltillisena. Sen jälkeen vauhti alkaa kasvamaan ihan automaattisesti. Juoksin esim.Saharassa vikan päivän 92 kilsan lenkin kovavauhtisena.
Muistan, kun yksi tukitiimin jäsen huusi, että “tiputa vauhtia”. Menohalut olivat vaan niin kovat ettei vauhti ei tuntunut missään.
Uskon, että sen päivän kondiksella olisin kellottanut aika hyvän kilsamäärän esim.24h juoksussa.
Kengillä on suuri merkitys. Jos alla on lennokas jalkine, niin vauhdin himmaaminen on tosi vaikeaa.
Juoksin torstain lenkin LS Akyra-kengillä, joita testasimme syyskuun numeron maasturitestiin. Ne ovat kuin tehty rauhalliseen menoon.
http://www.juoksija-lehti.fi/Kenk%C3%A4klinikka
