Parta kasvaa

/in /by

Karvabalanssi on kunnossa.

Puolisoni Kirsin, jonka kampaamo sijaitsee Pohjois-Tapiolassa (Kampaamo Punatukka, mainos) sakset tekivät viikko lujasti töitä, jotta meikäläisen kuontalo olisi aavikkokelpoinen.

Hiukset on siis pääosin kynitty, mutta olen alkanut kasvattamaan aavikkopartaa, joten karvasaldo on aikalailla balansissa.

Aavikolla on pidettävä kuitenkin tyylistä kiinni, joten aion muotoilla partaa pari kertaa viikossa.

Luulen, että joulun tienoolla minulla on kohtuu tyylikäs pukin parta.

Lyhyellä lihotusleirillä

/in /by

Täällä Riadissa napa raikaa..ainakin vielä yhden päivän ajan.

Asumme melko fiinissä hotellissa. Majapaikkamme aamiaispöytä notkuu erilaisia herkkuja emmekä kursaile sen tyhjentämisessä.

Minun käsi tarttuu ensiksi puurolautaseen. Kyllä, täältä saa hiton hyvää kaurapuuroa, joka ei ole liian jyrkkää tavaraa vaan sopivan löysää. Sellaista taikavelliä, jota kotonakin teen.

Pistän vellin joukkoon hilloa ja sen jälkeen alkaa kauravellin lapiointi. Puurokattila saa olla aika koskemattomana, sillä niin munakkaat, makkarat ja sen sellaiset ovat suosiossa. Puuron loppumisesta ei ole siis pelkoa.

Kahvia kuluu aika paljon. Latte on mun suosikki.

Jälkiruokapöytä notkuu herkuista. Niitä menee kitusiin tasaiseen tahtiin.

No, 4.12. tämä herkuttelu saa päätöksen, sillä siirrymme aavikolle.

Vitsailimme Mohan kanssa eilen siitä, että minun päivän pääruoka on joka toinen päivä “pastaa ja tonnikalaa” ja joka toinen päivä “tonnikalaa ja pastaa”. Vaihtelu virkistää.

No niin, nyt on aika siirtyä puurokattiloiden ääreen.

Framilla ja farmilla

/in /by

On kyllä ollut suuri yllätys ja iloinen sellainen, kuinka paljon ihmiset ovat hehkuttaneet meidän pian alkavaa hiekka-aavikkoseikkailua.

Arab News-sanomalehden toimittaja kävi tekemässä jutun lehteen, joka ilmestynee lauantaina. Lehti on suurin Saudeissa ilmestyvä englannin kielinen julkaisu.

No, haastattelu kulki ihan perinteiseen tyyliin a´la kuka olet ja mitä aiot tehdä -meiningillä

Sen jälkeen olikin jo suuremman maailman meininkiä. Siirryimme hotellilta eräälle farmille, johon oli kutsuttu 25-30 henkilöä. Paikalla oli mm.suurlähettiläs, eräs paikallinen tukija ja paljon muita ihmisiä.

Saapuessamme pelipaikalle ihmetykseni oli suuri, sillä farmille johtavan tien poskeen oli sijoitettu useita meikäläisen pärställä varustettuja julisteita….tai oikeastaan “roll-uppeja”.

Tilaisuus alkoi klo.17.00 illan isännän tervetuliaispuheella, jonka jälkeen mikrofoni lyötiin minun käteeni.

Pidin (noin) 25 minuutin puheen, jossa kerroin menneistä seikkailuista useiden kuvien ryydittämänä. Sen jälkeen siirryimme iltapalan ja vapaan seurustelun pariin.

Ilta venyi sen verran myöhäiseksi, joten meidän oli Penan kanssa jätettävä suurlähettilään pippalot väliin. Se oli harmittavaa, mutta ainoa oikea vaihtoehto.

3.12. on paljon ohjelmaa. Käymme iltapäivällä ostoksilla. Ostoslistalla on mm. perspyyhkeitä ja erilaista elektroniikkahärpäkettä myyvä liike saa meistä kaksi asiakasta.

.