Mitä mieltä olette?

/in /by

Kävin pitkästä aikaa jenkkiläisen Runners Worldin sivulla.

Yksi etusivun uutisista liittyi 6-vuotiaaseen poikaan, joka on juossut/kävellyt maratonin yhdessä muun perheen kanssa.

Artikkelin mukaan maratonkisan ikäraja oli 18 vee, mutta niin vain alle kouluikäinen sen läpi taivalsi.https://www.runnersworld.com/races-places/a39917428/controversy-erupts-after-6-year-old-finishes-flying-pig-marathon/

Onhan tää melko outoa. Voi vaan kysyä, että mitäs seuraavaksi?

Kävin natiaisena isäni kanssa lenkillä useaankin otteeseen, mutta ei me mitään maratoneja juostu.

Sunnuntain lenkillä fiilis oli kaksijakoinen; välillä jalka oli raskas ja välillä menohalut ylittivät tämän hetkiset kyvyt.

Olinkin treenin lopussa aika lailla lopen uupunut. Pidin siinä 4-5 tuntia siestaa, jonka jälkeen oli päivän kakkostreenin vuoro.

Lihaskuntoa.

Ja sen jälkeen saunaan ja tämän vuoden 1.pulahdukseen Nuuksion Pitkäjärvessä.

Haastensa kullakin….

/in /by

Kun juttelee urheiluun panostavien kavereiden kanssa, niin heistä ainakin jotkut harmittelevat sitä, ettei ole tarpeeksi aikaa harrastuksiin.

Se on ihan ymmärettävää.

Työ ja perhe vievät helposti ajan mehut. Ja vaikka aikaa olisikin, niin akut voivat olla aika ajoin tyhjät.

Toisaalta..aivan kuten AlexStubb on sanonut, “yksi tunti liikuntaa antaa kaksi tuntia energiaa”.

Panostan tällä hetkellä Arabian juoksuun aika lailla päätoimisesti.

Tilanne on siis ihan päin vastainen kuin monella. Aikaa on.

Voi siinäkin olla omat “sudenkuoppansa”.

Kun aikaa ja intoa harjoitteluun on, niin treenimäärät voivat lähteä lapasesta. Sen suhteen saa olla tosi tarkkana.

Varsinkin juuri nyt, kun kuntokäyrä näyttää jyrkästi ylöspäin. Ja treeni-intoa on kuin pienessä kylässä.

Kuluva viikko on treenimäärän suhteen “isohko”. Se päättyy tänään sunnuntaina lenkkiin (Solvik-Pirttimäki-Solvalla…..Solvik) ja illalla on vielä 8- osainen voimatreeni + 20min soutua.

Pidän maanantaina treenivapaan. Ehdottomasti.

4000.

/in /by

Kesäkuussa 2010 se alkoi….

Nimittäin blogien kirjoittaminen ja tämä on järjestyksessään 4000.blogikirjoitus.

Idea blogien kirjoittamiseen sikisi on jo aiemmin.

Kun kisasin Libyassa (200 km aavikkokisa), niin kirjoitin Hesarin nettisivulle niin skabaan valmistautumisesta kuin sieltä paikan päältä. Se ei ollut ihan iisiä saada lennätettyä tekstiä keskelta ei-mitään Hesarin toimitukseen, mutta jotenkin se vaan onnistui.

Kirjoittelin noihin aikoihin aika paljon myös Juoksijaan ja bloggailin myös lehden nettisivulle.

Kun suunnittelin Kalaharin halkijuoksua, niin osana sitä projektia päätin perustaa omat nettisivut, www.sportman.fi ja aloittaa säännöllisen blogikirjoittamisen.

Olen sosiaallisessa mediassa mukana aika surkeasti. Instagram-sivulle on päätynyt tasan yksi kuva eikä mun facekaan ole käytössä kulunut.

On tässä muutakin tehty kuin bloggailtu.

Juoksin perjantaina Pirttimäkeen katsomaan Bodom Trail-tapahtumaa. Siellä oli paljon tuttuja naamoja, joiden kanssa oli kiva vaihta kuulumisia.

Paluulenkin jälkeen pidin pienen breikin, jonka jälkeen oli aika punnerrella pienten painojen parissa.