Tasan kaksi kuukautta ja tuolloin alkaa seuraava seikkailujuoksu.

Kirjoitin otsikkoon, että piru asuu yksityiskohdissa.

Ne ovat juuri niitä pieniltä ja jopa mitättömiltä tuntuvia asioita, jotka voivat (kuitenkin) aiheuttaa suuria ongelmia.

Olen luonteeltani melko suurpiirteinen, mutta mitä lähempänä uusi tavoite siintää, niin sitä pikkutarkemmaksi muutun.

Viime viikolla järjestettiin eräs tilaisuus, johon sain kutsun. Ajattelin vielä kuukausi sitten, että menen paikalle.

Jätin sen kuitenkin väliin, sillä pienehkö tila yhdistettynä ihmisvilinään ei tunnu flunssakaudella hyvältä ratkaisulta.

Arvatenkin paikalla oli pari räkänokkaa, jotka eivät älynneet jäädä kotiin tautia potemaan.

Ennen Libyan aavikkokisaa kieltäydyin kättelemästä ihmisiä. Sai siinä selitellä.

Reilu viikon kuluttua on muutama työtilaisuus, johon aion pistää maskin naamalle. En tosin luentoni ajaksi….

Näiden seuraavien kahden kuukauden aikana kiinnitän extra-tarkkaa huomiota mm. näihin seikkoihin:

RAVINTO:

Testaan ennakkoon energiageelejä, joita käytän aavikolla. Kahdella edellisellä seikkailuilla (Grönlanti, Arabia) en niitä käyttänyt, mutta nyt siihen tulee muutos.

Kiinnitän aiempaa tarkempaa huomiota siihen, että saan harjoituskaudella (+aavikolla) riittävästi korkealaatuista ravintoa/energiaa, jotta palautuminen harjoituksista sekä päivittäisestä aavikko-etappijuoksusta tapahtuu mahdollisimman optimaalisesti.

Katson myös aiempaa tarkemmin, mitä pistän suuhuni tulevan seikkailujuoksun aikana. Puuro noussee jälleen kunniaan.

VALMISTAUTUMINEN HARJOITUKSEEN/AAVIKKOJUOKSUN ETAPPIIN

Lähden täällä Suomessa harjoitukseen ja Lähi-Idän aavikolla päivän etappijuoksuun (50km) vain hyvin valmistautuneena. Keho pitää lämmitellä hyvin ennen suoritusta. Siihen tulee varata aamuisin 30 minuuttia.

TOTUTTAUTUMINEN KUUMUUTEEN

Kohdealueella on kuuma.

Juoksen ensimmäisenä päivänä 30 kilsaa, seuraavana 40 ja vasta sen jälkeen alan nakuttamaan 50 kilsan päiväannoksia. Kolmena viimeisenä päivänä juoksen 60 km/ päivä.

Muitakin “devil is in the details” -asioita on mielessä, mutta eiköhän tämä asia tullut selväksi.

Nyrkkeilytermillä ilmaistuna, suojaus on pidettävä jatkuvasti ylhäällä.

Sunnuntain juoksutreeni toimi hyvänä palauttavana lenkkinä. Lievissäkin ylämäissä tuntui menneen viikon (k)ilometrit, mutta muuten jalka nousi yllättävänkin hyvin.

Pidän kaksi seuraavaa päivää juoksuvapaana.

Maanantai on totaalinen palautumispäivä ja tiistaina teen kevyen kuntosalitreenin.