Askeltiheys

/in /by

Harjoitellessani Kalaharin varten, kiinnitin huomiota muutamaan juoksutekniseen asiaan lisäten mm.askeltiheyttä.

Joe Friel on arvostettu triathlonvalmentaja ja hän on kirjoittanut myös menestyskirjan “The Triathlete´s Bible”. Mr.Friel kertoo blogissaan “Running Faster” mm.seuraavaa:

“Seuraavan kerran kun katsot kenialaisia juoksijoita vaikkapa telkkarista, niin laske kuinka monta kertaa heidän oikea jalka osuu maahan 20 sekunnin aikana ja kerro se luku kolmella (3). Kenialaistet juoksevat rytmillä 94-98 vielä maratonin loppuvaiheilla. Perässä seuraavien tiheys on 90-94.” http://www.trainingbible.com/joesblog/2009/12/running-faster.html

Mitä Kalahariin tulee, niin minua ei kiinnostanut lisätä juoksuni vauhtia, vaan minimoida vammojen määrää 1000 kilsan matkalla nopeuttamalla juoksurytmiä . “Running with a higher cadence means the foot spends less time in contact with the ground” sanoo Friel.

Mitä vähemmän jalka “makoilee” maassa sen parempi.Hidastempoisessa juoksussa askel nousee liiaksi ylöspäin ja laskeutuu korkeammalta maahan aiheuttaen suuremman voiman (ja loukkaantumisriskin) maahan laskeutuvalle jalalle. Sitä paitsi juoksun tulee kulkea eteen ei ylospäin:-)

Olen vältellyt juoksun aikana tapahtuvia mittauksia (mm.sykettä), mutta askeltiheydessä tein kesän aikana poikkeuksen. Mittasin askeltiheyttä myös Kalaharissa ja pidin aiheesta pari pientä luentoa myös Gregille, jolla oli matkan aikana “muutama” jalkaongelma. 

Juoksin keskiviikkona lyhyen lenkin ja huom.tiheällä askeleella..:-). Kirsi jaksaa tehdä tunnollisesti iltalenkkejä, vaikka työpäivät venyvät todella pitkiksi. 

Ski Expokin lähestyy. Perjantaista sunnuntaihin kestävät messut kerännevät taas kymmeniä tuhansia liikunnanharrastajia Messukeskukseen. Olen ainakin perjantain ja lauantain Juoksija/ Hiihto-lehden ständillä.

Juoksussa on (ja se lisää..)järkeä

/in /by

Huhtikuussa 2007 Newsweek-lehti julkaisi laajan artikkelin “Stronger, Faster, Smarter”. Se oli ko.lehden kansijuttu.

Kirjoitin Newsweekin artikkelista käännöksen elokuun (2007) Juoksija-lehteen saatesanoilla “Johan sen jo muinaiset kreikkalaiset tiesivät-terve sielu terveessä ruumiissa. Nykylääketiede tuo väittämään uuden ulottuvuuden, sillä aerobisen liikunnan on osoitettu synnyttävän aivoihin uusia hermosoluja”.

Uudet hermosolut syntyivät  aivojen etuosassa sijaitsevaan Hippocampukseen, joka toimii oppimisen ja muistin keskuksena.

Tämä osa aivoista antaa meille kyvyn yhdistää kasvot ja nimet – kyky jonka useat ihmiset menettävät ikääntyessään. Hippocampuksen kehittymiseen vaikutetaan liikunnan avulla, sillä BDNF:n toiminta on vahvimmillaan juuri tuolla aivon alueella. Ensimmäiset ihmisillä tehdyt kokeet osoittavat, että jo kolmen kuukauden kuntokuurin aikana ihmisille kehittyi uusia hermosoluja ja ne koehenkilöt, jotka harrastivat sydän- ja verenkiertoa rasittavaa liikuntaa, kuten juoksua, ansaitsivat myös enemmän hermosoluja

On liikunnasta aivoille muutakin hyötyä. Aktiivisesti liikkuvat aikuiset saavat harvemmin aivoverenvuotoja ja he säästyvät passiivisesti liikkuvia useammin lievistä aivoinfarkteista

Luonnon omien mielialalääkkeiden, kuten dopamiinin ja serotoniinin ansiosta juoksulenkki “muuttaa velat saataviksi”. Käännös löytyy kokonaisuudessaan Juoksija-lehden numerosta 6/2007.

Tässä linkki Newsweekin juttuun.

http://www.newsweek.com/2007/03/25/stronger-faster-smarter.html

Poikkeus vahvistaa säännön..ohessa kuva Etelänapamantereelta pian sen jälkeen, kun olin saapunut maaliin 100 kilometrin juoksun jälkeen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Superlohi

/in /by

Geenimuunneltu ruoka (GMO)on herättänyt ja arvatenkin herättää vielä paljon parran pärinää.

Nyt tiedemiehet ovat kehittäneet myös lohesta villin(!) version, superlohen.

Hankkeen vastustajat ovat kutsuneet uutta lajia nimellä Frankenfish, mikä ei välttämättä ole kovin kaukaa haettu vertaus. Tässä kuva ja lisätietoja (tulevasta) kala-altaiden valtiaasta alias hormonikuninkaasta.

http://www.msnbc.msn.com/id/39265727/ns/health-food_safety/

Juoksin viime viikolla melko paljon, yhteensä 6 juoksulenkkiä, joten otan tällä viikolla hieman iisimmin, i.e., viisi lenkkiä. Kävin tosin eilen testaamassa  maastojuoksukenkää, josta kirjoitan jutun seuraavaan Juoksija-lehteen. Kirjoitin Juoksija-lehteen ensimmäisen kenkätestiartikkelin vuonna 2005 ja arvioitavana oli Salomonin maastojuoksukenkä. Kirjoitin testiarvion viimeiselle riville lennokkaasti..”näillä kengillä on turvallista juosta näin syysaikaan, sillä jalkineen punainen väri estää juoksijaa sekoittumasta  muihin metsän eläimiin”. Tällä viittasin hirvestyskauteen..no se lause jäi lehdestä pois, mikä oli päätoimittaja Paunoselta fiksu veto.