Niks naks

/in /by

Kirjoitin eilen “epäilystäni”, että vasen nilkka olisi lukossa. Ja olihan se, tuhannen lukossa. No, Santtu Ranta from Aava Orto-lääkäreistä avasi nilkkalukon tottunein liikkein.

Ei ollut nimittäin ensimmäinen eikä varmaan viimeinen kerta, kun piipahdin miehen vastaanotolla. Sain taas hyviä ohjeita hoitaa nilkkaa paremmin ja hieman sapiskaa siitä, etten ole noudattanut Santun aiemmin antamia ohjeita.

Kävin ensimmäisen kerran Santun luona vuonna 2007, vain muutama viikko Pohjoisnavan tuplamaratonin jälkeen.

Juokseminen Pohjoisnavan lumikasoissa oli nilkoille aikamoista shokkihoitoa. Ja aivan kun pisteenä iin päälle, sen jälkeen oli vuorossa vielä maastopyörämaraton, joka ei varmaan parantanut vaivaa…

Nyt nilkka on kuitenkin uuden veroinen. Pidän vielä maanantain vapaata ja juoksen seuraavan treenilenkin vasta huomenna tiistaina.

Tuli

/in /by

IMG_20141001_104748

Tulen merkitys ihmisen evoluutiossa on ollut melkoinen. Sen avulla on lämmitetty asumuksia, valmistettu ruokaa, valaistu leiripaikkaa ja hätistelty petoja.

Vietämme aavikkomatkoilla melko paljon aikaa aamu-ja iltanuotion ääressä Nuotio tuo ihmiset yhteen ja ne hetket ovat tiimihengen nostamisen kannalta tosi tärkeitä.

Saharassa jorasimme ja lauloimme notskin äärellä. Paistoimme harva se ilta aavikkoleipää eli käytimme myös nuotiosta hehkuvan lämmön hyväksi.

Kalaharissa jotkut aamut olivat niin turkasen kylmät, joten nuotion antama lämpö oli enemmän kuin tervetullut ennen päivän 50 kilsan jolkotusta. Iltaisin istuimme nuotion äärellä ja joimme lasilliset viiniä. Sen jälkeen uni maittoi. Tuli piti myös pedot loitolla. Nuotion (ja retkikuntalaisten) sammuttua, mm.leopardi piipahti leirissämme.

Lapsuusajan parhaat muistot liittyvät kesämökille, jossa paistoimme saunomisen ja uinnin jälkeen nuotion ääressä makkaraa.

Kyllä tällaisen tulifriikin (ei pidä sekoittaa pyromaniaan..) pitää saada fiilistellä tulesta myös kotiolosuhteissa.

Kuvassa oleva ulkotakka leivinuunineen on pihamme ehdoton komistus. Se on rakennettu jyrkän kallion laelle ammattimuurari Aulis Koposen toimesta. Kuten arvata saattaa, niin se on ollut viime keväästä alkaen kovassa käytössä. Aulis teki meille sisätiloihin myös uuden varaavan takan noin vuosi sitten, joten tulistelu ei lopu talvisinkaan. Suosittelen!

http://auliskoponen.com/

Reipasta ulkoilua

/in /by

Siitä on pari päivää, kun olen viimeksi kirjoittanut blogisivulleni. Viimeisten päivien aikana on vaan tapahtunut taas niin pirun paljon erilaisia asioita, joten fokus on ollut ihan muissa asioissa, kuin kirjoittamisessa.

Torstaina oli äksöniä niin paljon, että pääsin kotiin vasta perjantain puolella. Siitä johtuen lenkkeily ei tuntunut eilen ihan luontevalta ajatukselta, mutta tänään kävin ulkoilemassa peräti kahdesti.

Tässä yrittäjänä toimimisessa on sekin mukava puoli, ettei duuni rajoitu arkipäiville aamuyhdeksän ja iltaviiden väliin. Tein tänään kaverin kanssa muutaman tunnin ajan suunnittelutyötä erään liikeidean edelleen jalostamiseksi. ‘

Vasen nilkka tuntuu hieman tukkoiselta. Käyn mahdollisimman pian fyssarin pakeilla, sillä epäilen vasemman nilkan olevan lukossa. Juoksen seuraavan lenkin vasta sen tapaamisen jälkeen, kun nilkkaa on niksauteltu. Muuten juoksu ja kondis tuntuu tosi hyvältä!

Hyvää viikonlopun jatkoa.