Lepoa

/in /by

Se taisi olla kesä 2012 ja paikkana oli Jukolan viesti.  Olimme Hietasen Juhan kanssa edistämässä Seikkailujuoksija-kirjan myyntiä legendaarisen suunnistuskauppiaan Seppo Keltamäen myyntiteltassa.

Siinä myyntitoimien lomassa, minulla oli mahdollisuus jutella muutaman valmentamisesta kiinnostuneen henkilön kanssa.

Keskustelimme aiheesta “kehon kuunteleminen”.  Olin vastikään palannut Saharasta, joten aihe tuntui kiinnostavan.

Kerroin “harjoitusohjelmastani”. Tämä lainausmerkeissä, sillä eihän minulla ole varsinaista harjoitusohjelmaa.

Yksi asia on kuitenkin tatuoitu päähäni ja se on kehon kuuntelu. Olen tehnyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana paljon virheitä, joista yritän oppia. Siksi pidän joka viikko yhden palautumispäivän, vaikka menohaluja kyllä olisi.

Olen nähnyt (ja seurannut juoksijoita), jotka ovat juosseet jalkansa ihan romuksi, vaikka keho on yrittänyt kertoa, että “hold your horses”.

No, tänään on tuo viikon lepopäivä.

 

 

 

 

1350

/in /by

Metsäpoluilla juokseminen on selvästi maantiejuoksua vaativampi suoritus, joten ei ihme, että eilinen juoksu tuntuu jaloissa. Pehmeällä kangasmaastolla juokseminen kuluttaa enemmän energiaa, sillä alusta ei palauta juoksijalle liike-energiaa, kuten esim.asvaltti. Sitä joutuu siis tekemään enemmän duunia, jotta etenemistä tapahtuisi!

Hyvän metsälenkin ominaispiirteisiin kuuluu mm.kaatuinen puiden yli hyppiminen, nopeat askelrytmin muutokset sekä pitkät loikat mutakylphjen välttämiseksi. On se vaan hauskaa!

Juoksen tänään palauttavana lenkkinä asvaltilla ja hiekalla parin tunnin lenkin. Luulen, että kiskaisen seuraavan maastokolmekymppisen viikon kuluttua (yllätys, yllätys..) Nuuksiossa.

Tuleva viikko on äärimmäisen mielenkiintoinen. Yksi viikon ehdottomista kohokohdista on luentokeikka Oulussa. Sen lisäksi minulla on muutama mukava lounastapaaminen. Tästä hyvänä esimerkkinä on treffit vuorikiipeilijä Samuli Mansikan kanssa. Samu on kiivennyt jo suurimman osan kaikista (14) yli 8000m vuorista ja mies aikoo kiivetä ne loputkin, kuten aikanaan Veikka G.

Samulin suorituksista tekee todella poikkeuksellisen se seikka, että kaikki suoritukset tehdään ilman lisähappea, kuten oli myös Veikan laita, mutta hän myös kiipeää huipulle yksin, ilman sherpojen tai kiipeilykavereiden apua. Se on erittäin harvinaista ja nostaa meikäläisen lakin todella korkealle.

Tämä oli muuten meikäläisen 1350.blogikirjoitus.

Go with the flow

/in /by

On tämä vaan kummallista..juoksen joka viikko vuoden parhaan lenkin ja niin kävi tänäänkin.

Lähdimme kaverini Raunon kanssa Pirttimäestä matkaan klo.9.30 ja palasimme lähtöruutuun reilu kolme tuntia myöhemmin. Kaverin Garmon näytti, että matkaa kertyi 30,4km.

Noin puolivälissä matkaa, erään pitkän kinttupolkuosuuden aikana tuli sellainen olo, että toivottavasti tämä jatkuu ikuisesti. Tuli ns.julksijan flow-tila.

Tämä oli nejäs Nuuksiolenkki kahdeksan päivän sisällä. Nyt pitää hieman rauhoittua.

Juoksen sunnuntaina jieman päälle kaksikymppisen ja sitten tämäkin viikko on paketissa.

Kävin eilen siis Hyvä Terveys-lehden kuvauksissa. Ehdotin kuvaajalle kuvauspaikaksi Espoon rantaraittia ja tarkemmkn sanottuna Haukilahden venesataman läheisyyttä. Lehtijuttu ja kuvat ovat esillä marraskuun numerossa.