Jukka Viljanen
  • Tervetuloa
  • Jukka
  • Adventures
    • Kalahari Adventure Run 1000 km
    • Etelänapamanner
    • Libyan Sahara
    • North Pole Marathon & North Pole Bike Extreme
  • Blogi
  • Tilaa Jukka puhujaksi
  • Contact
  • Partners
  • Search
  • Menu Menu

Pari sanaa työstä…

October 6, 2014/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Reilut 10 vuotta sitten kilometrit tulivat täyteen. Ei juoksun, vaan ns.normaalityön osalta.

Olin tehnyt pitkän uran media-alan parissa. Työurani ensimmäiset 6-7 vuotta olin erittäin motivoitunut ja tulokset olivat  hyviä. Seuraavat (ja viimeiset) pari vuotta olivat puolestaan kärvistelyä. Vika oli korvieni välissä, ei työssäni.

En kyennyt motivoimaan itseäni hyviin suorituksiin, parhaimmillaankin ne olivat vain keskinkertaisia.

Se ei riittänyt (eikä riitä). Irtisanouduin tietämättä mitä aion jatkossa tehdä. Tai otetaas hieman takaisin, tiesin, että aion tehdä jotain sellaista, jolla on minulle MERKITYSTÄ.

Mitä se voisi olla? Juokseminen? Miksipä ei? Olin ns.pikkuisen myöhässä, sillä yleensä sporttiura aloitetaan nuorena eikä keski-ikäosenä.

Siitä (ikä) olisi voinut tulla minulle mentaaliblokki eli pään sisällä oleva rajoitin, joka sanoisi, “Jukka, olet liian vanha”.

Olet mitä ajattelet olevasi. Jos ajattelet olevansi vanha, niin sellainen olet ja se heijastuu sinusta ulospäin.

Taitaa olla niin, että minulle ei ole edes luoja suonut mitään rajoitinta. Onkohan sen puuttuminen se ns.hukassa oleva (tai löysällä) oleva ruuvi?

Yli kymmenen vuotta on kulunut siis siitä, kun aloitin ns.kutsumustyön, englanniksi “calling”.

Mitä eroa tavallisella työllä ja kutsumustyöllä on? Oheistan blogin loppuun Linkedinistä löytämäni artikkelin, joka käsittelee tätä aihetta

Ensimmäisessä kappaleessa kirjoittajan sanat osuvat ja uppoavat: ” Normityössä meillä on selkeät rajat, joiden puitteissa voimme toimia”

“Kutsumustyössä vain taivas on rajana (käytin tässä hieman suomentajan vapautta). Luomme oman tulevaisuuden. Sitä ei tee kukaan muu puolestasi”.

Tämä on se suurin syy, miksi en tee töitä ns.normaalissa työorganisaatiossa.

Mikä on ollut palkinto? Lisää…iloisuutta, innostuneisuutta, energisyyttä, pirteyttä, hilpeyttä, luovuutta, tyytyväisyyttä, uteliaisuutta ja kiinnostuneisuutta.

Kuullostaa siis siltä, että olen tehnyt hyvän vaihtokaupan. Siitähän tässä loppujen lopuksi on kysymys. Millaisia vaihtokauppoja me itse kukin teemme ja mitkä ovat niiden taustalla olevat motiivit?

https://www.linkedin.com/groups/DO-YOU-HAVE-JOB-CALLING-138801.S.5923269946107772928?trk=groups_items_see_more-0-b-ttl

 

 

Ennen oli miehet rautaa…

October 5, 2014/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Katsoin tänään legendaarisesta Kon-Tiki. -seikkailusta kertovan dokumentin,  jota suosittelen myös muille.

http://areena.yle.fi/tv/2361040

Kyllä täytyy nostaa hattua tuolle norjalaismiehistölle, jotka tekivät tuon yli 100 päivää kestäneen huiman seikkailun.

Heyerdahl oli yksi (monista) norjalaistutkimusmatkailijoista. Moni tämän päivän seikkailijoista esiintyy tutkimusmatkailijoina, minä en kehtaisi, ainakaan niiillä meriiteillä. Heyerdahl ja hänen aikalaisensa olivat tutkijoita ja tiedemiehiä, joiden tavoitteena ei ollut pelkkä seikkailu. He keräsivät aineistoa ja tutkimustietoa myöhäisempää käyttöä varten.

Tutkimusmatkailijan titteli on vaan niin mediaseksikäs, että sen käyttäminen voi tuntua vetoavalta, kunnes joltain kriittiseltä taholta tulee se v-mäinen kysymys, “mitäs tieteellistä tutkimusta sinä edustat ja edistät”??

Tänään tulee muuten lisää Heyerdahlia telkkarista ja kanavana on tietty FST. Onneksi on Yle ja FST, muuten lentäisi telkkari mäkeen.

Päivän urheilusuorituksena kahden tunnin lenkki. Nyt palautumaan, Batvikin kartanon herkkupöytien ääreen.

 

Märkä lenkki

October 4, 2014/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Siitä onkin jo aikaa, kun juoksin viimeksi “kunnon” vesisateessa. No, tänään vettä tuli ihan saavista kaataen, mutta ei se juoksua haitannut.

Tuulta ei ollut juuri nimeksikään, joten lenkkizää oli itse asiassa kohtuu hyvä.

Bongasin muutaman muun juoksijan hämmästyksekseni he olivat pukeutuneet varsin talvisiin vermeisiin. Heidän punakat posket antoivat ymärtää, että vaatteita oli liikaa päällä.

Minulla oli ultraohut Patagonian juoksutakki ja shortsit. En ole laittanut vielä edes sukkia vastaan. Ehkä sitten, kun pakkaskelit alkavat:-)

 

 

Page 1059 of 1512«‹10571058105910601061›»

Seikkailujuoksija

Recent Posts

  • 10/90
  • 07.00
  • Juoksua keveiden painojen kanssa (Fin)
  • 250
  • Show ownership!

Archives

Scroll to top