Vielä askelrytmistä..

/in /by

Kirjoitin eiliseen blogiini muutaman lauseen askeltiheydestä. Referoin Juoksija-lehdessä 2/14 julkaistua Aki Nummelan artikkelia “askel rullaavaksi optimaalisella rytmillä”.

Aki kirjoittaa vielä mm.seuraavaa:” Hitaaseen askelrytmiin vaikuttaa usein myös liian vaimennetut ja raskaat lenkkarit”. Totta.

Olen tehnyt viime päivien aikana myös pitkiä kävelylenkkejä.

Matkan varrella tulee vastaan useita juoksijoita ja kuten tapoihini kuuluu, niin katson vastaantulijan (tai ohi “kiitävän”) jalkoja ja lenkkareita. Eilisenkin havainnon mukaan lähes jokaisella juoksijakollegalla oli kohtuu raskaat ja vaimennetut kengät ja se kyllä näkyi suorituksessa. Usealla askel oli löntystävä ja samalla myös harppova. Vaikutti siltä kun juoksijat olivat matkustajia eivätkä kuljettajia. Useat kengät näyttivät siltä, ettei niillä edes voi astua luonnollisesti vaan ne ohjaavat askeleen kantapäälle. Ylivaimennetuilla jalkineilla juoksijoilla on usein myös vähemmän ryhdikäs juoksuasento eli takamus laahaa jollei nyt ihan maata, niin ainakin melkein.

Liian raskas ja vaimennettu kenkä passivoi lihasten ja nivelten käyttöä. Kepeällä ja tunnokkaalla jalkineella juostessa kehon lihakset aktivoituvat ihan luonnostaan. Mikäli teillä on todella vaimennetut kengät käytössä, niin kokeilkaapa juoksua ilman pohjallista. Huomaatte eron. Vielä parempi on, jos hankitte kevyemmät ja rullaavammat kengät.

Mikäli näin teette, niin kengät tulee ajaa sisään huolella eli ensimmäiset lenkit on otettava iisisti!

Lopetan tämän “sana viikonvaihteeksi”-osion nyt tähän ja keskityn lähestyvään sunnuntailenkkiin.

Hyvää viikonlopun jatkoa!

Hiki virtasi

/in /by

No olipahan hikinen aamulenkki. En muista milloin olisin hikoillut niin paljon, kun lauantaisella hieman reilu kahden tunnin lenkillä. Juoksupaita oli kotiin tullessa aivan litimärkä! Juoksin rantaraittia Laurinlahteen ja koukkasin Hannusjärven kautta Noykklöön. Sieltä jatkoin matkaa Puolarmaarin eli Espoon keskuspuistoon, josta jolkottelin kohti Vanttilaa ja sieltä pkenen mutkan kautta takaisin Saunaniemeen.

Luulen, että osasyy hikoiluun oli (taas kerran) liian kova vauhti.

Aion hankkia uusia New Balance-kenkiä myös tulevien viikkojen ja kuukausien lenkkejä ajatellen. Firma/merkki ei ole sponsorini. Tilaukseen lähtee 1400-sarjan kengän lisäksi New Balance 890-kengät, jotka saivat Juoksija-lehdessä hehkutuksia viime kevään “suuressa kenkätestissä”. Minulla ei valitettavasti tuolloin ollut mahdollisuutta kokeilla em.kenkää.

Olen keskittynyt lenkkien aikana mittaamaan askeltiheyttä. Huippujuoksija Aki Nummela kirjoittaa säännöllisesti Juoksija-lehteen ja numerossa 3/2014 Akin juttu “askel rullaavaksi optimaalisella rytmillä”on lukemisen arvoinen juttu. Tässä pari Akin pointtia:

“Ylipitkässä askeleessa polvi ja sääri ovat suorana alastulossa. Jalka osuu maahan kantapää voimakkaasti edellä ja jarruttaen. Tämä johtaa ryhdittömään ja harppovaan etenemiseen. Moni ajattelee, että mitä pidemmällä askeleella juoksee, sitä nopeammin ja helpommin saavuttaa maalin. Asia on juuri päinvastoin.”.

“Eliittitason kestävyysjuoksijoilla askelrytmi on vauhdista riippumatta 180-200 askelta minuutissa, kun taas suuri osa aloittelijoista juoksee 150-170 tahtia. Hyvä tavoite on nostaa tiheyttä vähitellen 170-180 askeleesen minuutissa”.

Pyrin itse 180 askeleeseen.  Tiheäpi rytmi auttaa askelta tulemaan maahan paremmassa kulmassa iskua pehmentäen. Aki on myös juoksuvalmentaja ja käyttää asiakkaidensa kanssa älypuhelimeen ladattavaa ohjelmaa (metronomia). Esimerkkinä mm.Mobile Metronome. Voi sen askeltiheyden laskea ilman vempaintakin, kello riittää. Laske esimerkiksi oikean jalan maakontakti maahan puolen minuutin aikana ja kerro se neljällä.

Aki juoksi muuten Suomi-Ruotsi -maaottelussa 3000m esteet alle 9min, joka on todella kova suoritus. Onnea!

Juoksen sunnuntaina lenkin kaverini Markun kanssa, joka on palautellut itseään Helsinki City Marathonista. Toivottavasti Markku pitää lenkkivauhdin maltillisena!

Liikuntapäivä

/in /by

Tähän päivään mahtui yksi pitkähkö juoksulenkki ja peräti kaksi pitkää kävelylenkkiä. Kävin myös stadissa erään tutun yritysjohtajan pakeilla. Utelin, josko hänellä olisi tiedossa yrityksiä, jotka voisivat sponsoroida seuraavaa retkikuntaa. Ilokseni hänen takataskustaan löytyi ainakin yksi sellainen.

Seuraavan seikkailumatkan yksi merkittävimmistä luonteenpiirteistä on se, etten selviä sen järjestämisestä yksin. Tiedän, olen kirjoittanut aiheesta ihan lähiaikoinakin, mutta aihe on tärkeä. Meikäläinen näkyy (joskus)parrasvaloissa, mutta ne kulissien takana toimivat taustavoimat tekevät tämän kaiken mahdooliseksi.

Huomenna ja sunnuntaina juoksen parin tunnin lenkit. Pidän normaalisti maanantait juoksuvapaana, mutta ens viikko tuo tähän poikkeuksen. Lepään tiistaina.