Se on siinä ja siinä pääsenkö vielä loppuvuoden aikana käymään jäätiköllä ja aavikolla. Teen yhteistyötä oululaisen koulutusyrityksen Pohton kanssa. Vein heidän Business Management Program-kurssille osallistuneet henkilöt Saharaan viime vuoden syksynä. Sovimme tuolloin Pohton kanssa, että yhteistyö jatkuu. Seuraavan BMP -kurssin oppilaat saavat kokea hieman Saharasta poikkeavia olosuhteita. Vien heidät Grönlantiin. En tosin jäätikölle, sillä siellä olosuhteet ovat tottumattomille (ja myös tottuneille) erittäin karut, mutta lähelle jäätikköä kuitenkin. Olimme alustavasti sopineet, että Grönlannin matka olisi ensi vuoden puolella, mutta se saattaa toteutua jo marraskuun ensimmäisellä viikolla. Tuosta jäätikön karuudesta vielä muutama sana. Jokainen Grönlannin tai Etelämantereen jäätikölle menevä tietää, että kyyti voi olla todella kylmää. Luin pari päivää sitten artikkelin kolmesta brittiseikkailijasta, jotka olivat jäätiköllä samaan aikaan meidän kanssa. Kuten aktiivisesti blogia lukevat muistavat, niin heistä yksi kuoli ja kaksi sai melko vakavia paleltumia. Se oli aika rankkaa luettavaa enkä  viitsi laittaa sitä näille sivuille. Lukemani artikkelin mukaan pakkasta oli myrskytuulessa -70 astetta. Ei ihme, että varpaita palelsi. Muistan heränneeni eräänä yönä, jolloin ulkona raivosi  jäätikön viheliäinen Piteraq-tuuli. Olimme tuolloin neljä päivää teltassa ja makasimme koko ajan makuupusseissamme. Heräsin siihen, että en tuntenut varpaitani. Kokeilin niitä. Ne olivat aivan tunnottomat. Aloin hieromaan niitä käsilläni. Sain niihin pikkuriikkisen eloa. Työnsin kaikki kuumavesipullot jalkopäihin ja aloin hieromaan jalkapohjia pulloja vasten. Ja kaiken huipuksi Greg kuorsasi todella sielukkaasti vieressä. Jumppasin siinä vähintään kaksi tuntia ennen kuin varpaat virkosivat. Varpaat olivat ihan kalikkana myös, kun viimein pääsimme kohti itää ja istuimme silloin Gregin kanssa koiravaljakossa. Olimme molemmat tuolloin ns. (jäinen)kusi sukassa, sillä varpaamme olivat tuhannen jäässä. No siitäkin sitten selvittiin… Olen ajatellut käydä marraskuun aikana tulevissa (ensi vuoden) juoksumaisemissa, joten voi olla, että lentokilometrejä kertyy vuoden toiseksi viimeisen kuukauden aikana melko paljon. Aika näyttää…