Jukka Viljanen
  • Tervetuloa
  • Jukka
  • Adventures
    • Kalahari Adventure Run 1000 km
    • Etelänapamanner
    • Libyan Sahara
    • North Pole Marathon & North Pole Bike Extreme
  • Blogi
  • Tilaa Jukka puhujaksi
  • Contact
  • Partners
  • Search
  • Menu Menu

Pöytävuori

March 31, 2021/in Uncategorized @fi /by Jukka Viljanen

Yksi tuttu on tällä hetkellä etätöissä Kapkaupungissa.

Se on yksi hienoimmista mestoista, jossa olen käynyt. Ja siellä tuli piipahdettua useampaankin otteeseen kymmenisen vuotta sitten.

Yksi ikimuistettavimmista hetkistä oli, kun juoksimme paikallisen kaverin Angelon kanssa Pöytävuorelle ja takaisin.

Itse vuori on laelta tasainen kuin pöytä, siitä siis nimi. Vuoren korkeus on naftisti yli kilometrin, mutta leveyttä sillä on peräti kolme km.

Päätimme juosta vuoren huipulle ja takaisin.

Ja huh mikä reissu siitä tulikin. Juoksimme melko hyväkuntoista reittiä huipulle, jossa muuten tuuli ihan turkasen paljon.

Juoksimme vuorelta alas (köysirataa seuraten) erittäin kivikkoista reittiä ja alas autopaikalle päästyämme jalat huusivat hoosiannaa. Ne olivat ns.setsuuria.

Seuraavana päivänä minusta ei ollut lenkille lähtijäksi. Jalat olivat ihan hemmetin kipeät ja aivan kuin puupökkelöt. Hyvä kun kävelemään pystyi…

Juoksen keskiviikkona jo tutuksi käynyttä reittiä, joka kulkee Solvikista Nuuksiontietä Hankalahdelle ja takaisin.

Tälläkin reitillä on paljon nousuja ja laskuja. Suomen hiihtomaajoukkueen jäsenistä ainakin Laura Mononen ja Ristomatti Hakola treenaavat näköhavaintojeni mukaan rullasuksilla näitä Nuuksiontien mäkisiä reittejä.

…sukka kestää

March 30, 2021/in Uncategorized @fi /by Jukka Viljanen

Yksi lempiduuneistani on juoksuvermeiden testaaminen.

Tein ensimmäiset testit Juoksijaan “jo” vuonna 2005 ja se jobi jatkui aina viime vuoteen asti.

Huhtikuun lopussa ilmestyvässä Retki-lehdessä on kirjoittamani “Polkujuoksun ABC” -artikkeli, jossa esittelen erästä hienointa juoksun muotoa.

Tähän liittyen, olen saanut muutamia tuotteita testiin, joista teemme huhtikuun aikana myös videoita polkujuoksukansan katsottavaksi.

Kuten varmaan monet muutkin juoksijat, niin myös meikäläinen on askeltanut ties mitkä matonkuteet jalassa.

Mitä enemmän maileja on kertynyt, niin sitä tärkeämpään rooliin on noussut jalkojen kokonaisvaltainen hoitaminen.

Hyvä juoksusukka (siinä kuin kenkäkin..) on osa tätä palapeliä.

Sain ensimmäisen kerran Bridgedalen sukat (Juoksija-lehden..) testiin joskus vuonna 2006-2007 ja ne sukat ovat muuten vieläkin iskussa.

Valmistautuessani ensimmäiseen tosi pitkään koitokseen, lähdin etsimään maailman parasta sukkaa. Tiesin, että autiomaassa jalat joutuvat lujille..

Onneksi osasin olla yhteydessä Vandernet-nimiseen yritykseen, sillä he tuovat (edelleen..) maahan tätä maailman parasta sukkaa, Bridgedalea.

Kalaharin autiomaa pisti jalat lujille, mutta kiitos mm.laatusukkien, jalat pysyivät toimintakuntoisina koko 1000 kilometrin matkan ajan.

Ja ne samat sukat ovat edelleen käytössä….

Heti perään tuli Saharan halkijuoksu, tuli kaksi yritystä juosta Grönlannin jäätikön yli ja yhteistä näille seikkailuille oli se, että jalassa oli Bridgedalet. Kengät kyllä vaihtuivat….

Arvaatte varmaan, mitä merkkiä aion käyttää seuraavan reissun (ja kotimaan harjoittelun..) aikana.

Hyvä sukka maksaa itsensä takaisin monella tavalla.

Ensinnäkin, ne kestävät ja kestävät, joka on myös ekologisesti ajatellen paljon parempi vaihtoehto, kun paskasukan osto.

Toiseksi, mitä järkeä on investoida laadukkaisiin kenkiin toistasataa euroa ilman, että pukee jalkaan laatusukan. Se on vähän kuin ryystäisi laatuviiniä pahvimukista.

Testaan parhaillaan uutta Bridgedalen polkujuoksuun suunniteltua sukkaa. So far so good….

PS. Paskasukka-termi syntyi aikoinaan Juoksijassa. Firmaan oli tilattu ties mistä ja hyvin halvalla sukkia, jotka oli tarkoitus myydä joillain messuilla. Ilmoitin kahvipöydässä, että en kehtaa & aio myydä tuota “paskasukkaa” kenellekään. Legendaarinen Pekolan Tapsa, Juoksija-lehden luoja, ehdotti, että lahjoitetaan sukat hyväntekeväisyyteen. En tiedä minne ne lopulta päätyivät…

Multaporkkanat

March 30, 2021/in Uncategorized @fi /by Jukka Viljanen

Vaikka olen kasvanut Espoossa, niin kasvuympäristöni oli hyvin maalaismainen.

Äitini viljeli mm.porkkanoita, joita me pojat vedettiin naamariin ilman sen ihmeempiä pesemisiä. Multa vaan rouskui hampaiden välissä.

Ja se multa tekee hyvää.

Bakteeriopin professori Pentti Huovisella on samanlaisia kokemuksia: “Kun olin pikkupoika, niin maasta vedeltiin porkkanat, pyyhkäistiin mullat housunlahkeeseen ja syötiin niin, että hiekka ratisi hampaissa. Siinä saattoi tulla mukana muutama hyvänlaatuinenkin bakteeri”.(Lähde: YLE)https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/03/26/bakteeriopin-professori-suosittelee-kuitua-kuitua-ja-viela-kerran-kuitua

Ravinnolla ja liikunnalla voi muokata omaa mikrobistoaan paremmaksi.

Ja mikäs onkaan arkisin keino kohentaa oman mikrobistoa? Kestävyysliikunta!https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/03/04/maratoonarin-suolistobakteeri-teki-hiirista-himojuoksijoita-mikrobit-halutaan

Kestävyysliikunta vaikuttaa tutkimusten mukaan suotuisasti suolistomikrobiston koostumukseen.

Vedin maanantaina kuntopiiritreenin, johon kuului mm. nopeita naruhyppy-drillejä. Pyöritin hyppynarua jalkojen alla niin nopeaan tahtiin kuin vaan pystyin.

Page 74 of 276«‹7273747576›»

Seikkailujuoksija

Recent Posts

  • Rutiinien sieto
  • Jäinen taivas vai helvetti?
  • 14.6.2010-
  • 1.juoksutreeni pähkinänkuoressa
  • Cooperin testi

Archives

Scroll to top