Olen (aina) ollut laiska käymään fysioterapeutin tai hierojan pakeilla.
No, tänään minulla on varattuna aika Aavaan Santtu (Stig-Peter) Rannalle.
Eilisen juoksulenkin jälkeen tein lonkan koukistajiin suntautuneen venytyksen, jonka seurauksena vasen takareisi kramppasi.
Minun oli tänään tarkoitus juosta kaverin kanssa aamulenkki, mutta ihan varotoimena peruin juoksutapaamisen.
Huomenna varmaan jo jatketaan juoksutreenejä.
Tänään oli eräänlainen luokkakokous….tai ehkä tarkemmin sanottuna vanhojen vermeiden kokoontumisajo.
Mielestäni paras juoksuvaruste on sellainen, jota ei tunne käytettäessä.
Sellaisia varusteita on onneksi kertynyt vuosien varrella ja ne pistää aina yhtä mieluusti päälleen.
Tänään alkkarihousuna oli Haltin armeijan harmaat bökät, jotkä ovat kuuluneet lempivarusteisiin jo Pohjoisnvan (2007) ajoista lähtien. Käytin niitä Grönlannin jäätiköllä päivittäin. Ihan törkeen hyvät alkkarit.
Alupaitana oli Patagonian pitkähihainen juoksupaita v.2014.
Juoksubyysana oli taasen Haglöfsiä; ne on vuodelta 2013, jolloin Haglöfs oli meikäläisen sponsori..siis sillä ekalla Grönlannin keikalla.
Juoksutakki on mallia “uusi”. Se RAB´n takki viime vuodelta ja varmaan yksi parhaista, mitä olen ikinä kokeillut. Harmi, että en ottanut sitä viime keväiselle Grönlannin reissulle mukaan.
Fleecepipo ja hanskat ovat Juoksija-lehden tuotantoa vuodelta miekka ja kivi,
Mitäs vielä…sukat Bridgedalea v.2012/2013 ja ne Icebugin nastakengät arviolta vuosimallia 2015?
Juoksin vielä klo.16.00 aikaan metsässä ja siellä alkoi olla jo tosi pimeää. Tulin viimeisen kilsan ihan ulkomuistista, sillä mukana ei ollut otsalamppua. Ensi kerralla on….ihan varuiksi.
Kun aloittelin v.2007 luennointi-duuneja, niin usein esitykseni otsikko oli “Dream It-Plan It-Do It”.
Jossain vaiheessa vuosituhannen vaihdetta minulle tuli sellainen fiilis, että päätoiminen juokseminen voisi olla varteenotettava vaihtoehto silloiselle työlle.
Olin tuolloin suuren lehtikustantajan palveluksessa.
Unelma (Dream) pyöri päässä pitkien juoksulenkkien aikana. Mitä suunnitelmaan (Plan) tulee, niin ei sellaista oikeastaan ollut.
Paitsi se, että halusin mennä Juoksija-lehteen duuniin. Ja olin myös pistänyt vuosien ajan “mustikoita pakkaseen”, jotta pärjäisin ilman säännöllisiä tuloja… ainakin jonkin aikaa.
No, sitten tuli se päivä kun irtisanouduin (Do It) silloisesta työpaikastani. Eihän se mikään helppo päätös ollut, sillä kyseessä oli hyppy tuntemattomaan.
Se oli kuitenkin ainoa vaihtoehto. Halusin ottaa riskin.
Elettiin tammikuuta 2003. Elokuussa 2004 olin jo Juoksija-lehden tiimissä.
Sitten tuli unelma Pohjoisnavasta. Sitä varten tein suunnitelman ja toteutin sen. Ja sen jälkeen näitä Dream It-Plan It-Do It -projekteja on tullut kasapäin .
Ja tulee jatkossakin. Vastahan tässä ollaan alkutaipaleella.
Oma tarina tuli mieleen lukiessani toimittaja Aino Huilajan stooria Helsingin Sanomistahttps://www.hs.fi/ura/art-2000006325224.html
Maikkarin toimittaja otti lopputilin ja asuu nyt asuntoautossa jossain päin Espanjaa. Nostan hänelle juoksupipoa.
Kolusin sunnuntaina nastureillani metsäpolkuja ja keskuspuiston hiekkateitä tasan 2h12min. Oli kyllä nautinto juosta (auringon paistaessa) pakkasen kovettamilla polkuosuuksilla.
