Oheistan tänään blogiini kuvan, joka kuvaa erittäin hyvin meikäläisen projekteja on sitten kysymys seikkailujuoksuista tai kotimaan duuniprojekteista:

Tuo alla oleva englannin kielinen teksti ei ole minun käsialaa, vaan se tuli tuon kuvakaappauksen mukana.

No, vasemman puoleinen kuva esittää (haavekuvaa) projektista, joka kulkee viivasuoraan lähtöpisteestä maaliin.

Oikean puoleinen kuva esittää todellisuutta. Maaliin päästään, mutta “ei aina niin pientenkään kiemuroiden kautta”.

Minulle Case Grönlanti oli siitä hyvä esimerkki.

Haave juosta Grönlannin jäätikön halki syntyi jo ennen Saharan halkijuoksua., Sahara piti saada alta pois, ennen kuin aloin panostamaan jäätikköjuoksuun.

Ensimmäinen Grönlannin jäätikköjuoksu meni vituralleen ja siinä keississä oli kiemuroita kerrakseen.

Seuraava tähtäin asetettiin vuodelle 2018, mutta retkikuntakaveri Larsin perheeseen syntyi juuri tuolloin pienokainen, joten jäätikköjuoksua oli siirrettävä vuodella eteenpäin.

No, monien vaiherikkaiden tapahtumien jälkeen pääsimme lopulta maaliin keväällä 2019.

Case Grönlanti kesti siis vuoden poikineen, mutta lopussa kiitos seisoi, vai miten se sanonta nyt menikään.

Arabiajuoksussa on ollut tätäkin enemmän kiemuroita, mutta sama juttu…maaliin vielä päästään.

Korona on tuonut syheröitä ja kiemuroita moniin työkuvioihin, mutta uskon niiden toteutuvan.

Uskon mm.visualisoinnin voimaan.

Ajattele että se mitä näet, on se mitä saat. Visualisoi toivottava eli positiivinen lopputulos.