Tähtitaivas

/in /by

Monet pientaloalueet näyttävät marras-joulukuun aikana Las Vegasilta. Kaikenlaista tingeltangelia roikkuu katosta maahan asti.

Muistan hyvin tapaninpäivän 2011. Tuolloin osaan Suomea iski kunnon myräkkä, joka pisti monen pitäjän pimeäksi. Espoossa myrskytuulet nousivat yli 30m/s.

Mekin vietimme pyhäpäivän iltaa otsalamppujen kajossa.

Kävimme kyseisenä iltana kävelyllä (vielä tuolloin) maalaismaisessa kylässämme. Ihastelimme kirkasta tähtitaivasta, joka näkyi sähkökatkoista johtuen poikkeuksellisen hyvin.

Olin erään koulutusporukan kanssa Saharassa jokunen vuosi sitten. Meillä oli teltoissa kenttävuoteet.

Illan hämärtyessä nostin oman bunkkani teltasta ulos nuotion läheisyyteen. Aioin nukkua ulkosalla, sillä mikäs sen hienompaa, kuin laskea lampaiden sijasta tähtiä ja vaipua syvään Saharan uneen.

Kaikki muut seurasivat esimerkkiäni. Näin meitä oli siinä kymmenen härmäläistä, jotka nukkuivat triljoonien tähtien hotellissa.

Tiistai-iltana nautiskelin tähtitaivaasta valosaasteettomassa Nuuksiossa. Arjen pikku luksusta.

Vetskarit

/in /by

Olen usein kirjoittanut siitä, että piru asuu pikkuasioissa.

Otetaan esimerkkinä talvitakki, jota käytän jopa ääriolosuhteissa.

Lähtökohta on se, että minun on luotettava siihen, että takki on toimintakykyinen on keli kuinka hurja&kurja tahansa.

Vetoketjun merkitys on suuri. Se on toimittava sujuvasti.

Minulla on käytössä talvitakkeja vuodesta 2007. Hommasin tuolloin rotseja Pohjoisnavalle.

Esimerkiksi Salomonin takki on vielä vetskarinkin suhteen aivan moitteettomassa kunnossa. Sama on laulu Marmotin ja myöhemmin hankitun Milletin kohdalla.

Olen käyttänyt viime vuosina Patagonian talvitakkeja ja nyt jo toisesta rotsista laukesi vetskari.

Marketista ostetulta halpistakilta ei voi odottaa kestävyyttä, mutta (jopa)satoja euroja maksavalta talvitakilta voi.

Vitamiinicocktail

/in /by

Vuosi sitten…tai onhan siitä jo puolitoista vuotta aikaa, könysimme Grönlannin jäätiköllä ja vaikka ruoka oli hyvää ja sitä oli useinmiten riittävästi, niin tiimin vitamiinitasoista oli pidettävä huolta.

Eihän siellä mitään keripukin riskiä ollut, mutta fyysinen rasitus oli sitä luokkaa, että mm.vilustumisen riski oli jatkuvasti läsnä.

No, olimme siihenkin valmistautuneet.

Meillä oli matkapakaaseissa kaksi pientä pussukkaa. Toisessa oli vitamiinit ja toisessa oli Halvan vanhoja autoja eli mun ja Siltalan Antin lempikarkkeja.

Illalla, kun teltta oli pystytetty ja retkikeittimet tohottivat telttaan lämpöä, puimme kuivat vaatteet päälle ja otimme päivän vitamiinit. Vitamiinicocktail sisälsi D-vitamiinia sekä sinkki-c -vitamiinipiltsun.

Ja sen vanhan auton söimme maittavan iltapalan painikkeeksi.

Tässä samassa yhteydessä on ilo kertoa, että yhteistyö Medifon Oy:n ja APTEEKKI-tuotesarjan kanssa jatkuu myös 2021.

Ja tähän loppuun urheilua. Käyn tänään ensimmäisellä lenkillä sitten marraskuun.