Puoli tuntia
Lueskelin tiistaina vanhoja blogikirjoituksia ja niitähän riittää.
Piakkoin jo 5000….
Tässä on yksi niistä vuodelta 2011.
Tiede-lehti haastatteli taannoin neurologian professori Seppo Soinilaa (HYKS) ja siitä syntyi artikkeli “Miksi juokseminen alkaa tuntua hyvältä puolen tunnin kuluttua?”
“Eräs syy optimaalisen fiiliksen syntymiseen viiveellä on mekaanisfysiologinen”.
“Vaatii aikansa, että kudokset lämpenevät, hikoilu alkaa toimia ja hengitys- ja verenkiertoelimistö mukautuvat lisääntyneeseen rasitukseen. Kun saavutetaan tasapaino, meno tuntuu sujuvan kuin itsestään, mikä jo sinänsä riittää synnyttämään positiivisen kokemuksen. Juoksijat myös tietävät intuitiivisesti, kuinka tärkeä osuus rytmillä on. Juoksija löytää optimaalisen rytmin nimenomaan silloin, kun elimistö kokonaisuudessaan on saavuttanut tasapainotilan. Juuri silloin syntyy tunne, että tätä voisi jatkaa loputtomiin. Tässä mielessä juoksu ja tanssi ovat samankaltaisia”.
Tästä syystä aloitan omat treenilenkit tosi iisisti.
Se vaatii malttia, mutta lopussa kiitos seisoo.
Olen treenitauolla. Jatkan sitä vielä 1,5 viikkoa ja sen jälkeen ylimenokausi saa jäädä taakse.
