Hunaja
En ole nykyään mikään energiageelien suuri ystävä. Niitä on tullut imettyä
yksi sun toinenkin tässä vuosien varrella.
Olen kertonut tämän esimerkin aiemminkin, mutta kerrotaan se nyt vielä kertaalleen.
Olimme ylittämässä Kalaharin autiomaata ja matkan (1000 km) loppuvaiheessa ruoka alkoi loppua.
No, energiaa piti jostain saada.
Lähestyimme Botswanan eteläosaa ja keli oli lievästi sanottuna helteinen. Varjossa lähellä 40 astetta, mutta ei siellä mitään varjoa ollut tarjolla….
Jos oli meillä juoksijoilla kuuma, niin tukitiimin autoissa vasta kärvisteltiinkin. Siellä mitään ilmastointia ollut; käytössämme oli jostain 50-luvulta repäistyjä aavikkokuorma-autoja.
Palataan niihin geeleihin. Ne olivat autossa ja jo lähes kiehumispisteessä.
Muistan (itse asiassa en ikinä unohda.), kun otin lämpimän vaniljageelin kätöseeni, repäisin geelipussin auki ja pursotin lämmintä geeliä suuhuni.
Siinä tuli pari kertaa yökittyä, mutta nielin tavaran kitusiin. Oli näet pakko saada energiaa.
Ja nälkähän on paras mauste.
Joitakin vuosia myöhemmin kävin tiimikaveri Gregin kotona. Hän vei minut esittelykierrokselle “gear roomiin”, jossa hän säilyttää lukemattomia määriä erilaisia urheilukamoja. Miehen motto on “gear is good” eli kamaa löytyy…
No, siinä esittelykierroksen aikana hän avasi yhden kaapin ja tempaisi sieltä (Kalaharista jääneen) geelipaketin käteeni ja sanoi virnuillen, “muistatko?”.
Se oli herkkä hetki. Hyvä, ettei laatta lentänyt.
Geelit ovat erittäin ok, ei minulla mitään niitä vastaan ole.
Sain viime viikolla testattavaksi kotimaisia “Honeysty” -geelejä, jotka ovat nimensö mukaisesti hunajapohjaisia. Olen hunajafani, joten ihan mielelläni niitä käytän, kun tarvetta ilmenee.
Tuotteessa on kotimaista hunajaa sekä mustikkaa. Myös sitruunainen vaihtoehto löytyy.
Kyllä mä mielummin ostaisin näitä, sillä ne ovat kotimaisia ja maku on jees.Eli ostosuositus.https://honeysty.fi/honesty-energiageeli-mustikka
Juoksin sunnuntaina vähän normaalia lyhyemmän lenkin. Yks pieni puusavotta ja sen sellaista odotti kotosalla.
No, metsässä oli taas kiva mennä. Jalassa oli huippuhyvät maastokengät. Niistä tulee sivun juttu 1.11.ilmestyvään Juoksijaan. Kerron enemmän, kun lehti on mennyt painoon.
