Tuulet

Tiimikaverini Lars (Poulsen)) lähetti eilen facebook-sivulleen viestin, joka sai minut hyvälle tuulelle.

 

Hän kertoi odottavansa innolla kolmen viikon kuluttua alkavaa “Running for the Arctic”-seikkailua. Viesti löytyy myös täältä.

https://www.facebook.com/seikkailujuoksija/

 

Aamulla heräillessä mieleen tuli tuhat ja yksi asiaa, jotka on vielä hoitamatta. Pikku stressiä ilmassa?

No, jos ei olisi, niin se vasta huolestuttaisi.

 

Olen Suomessa vielä kaksi viikkoa ja kaksi päivää. Sen jälkeen on tiedossa kolme päivää matkustelua ennen kuin päädymme Isortoqiin. Tämä sillä edellytyksellä, että sää sallii.

 

Säätilan mukaan mennään koko ajan eli mitään riskejä ei oteta.

Olen kokenut kovat myrskyt etelämantereen ja Grönlannin jäätiköllä.

Oheinen video on kuvattu Itä-Grönlannista, jossa ne ovat kaikista voimakkaimmillaan. Se on myös meidän lähtöpaikka…..

 

 

Etelämantereen myrskyjä kutsutaan nimeltä Katabaattinen tuuli (valumatuuli) ja Grönlannin vastaavia nimeltä Piteraq.Yhteistä niille on se, että  ovat jäätiköltä puhaltavia kylmiä laskutuulia.

 

Etenkin Itä-Grönlannissa ne ovat ovat hurjia. Viimeksi Gregin ja minun tuulimittari meni sököksi 35m/s kohdalla ja se oli vasta alkua….

 

Etelämantereella tuulet olivat ihan yhtä kovia. Joulukuussa 2008 pelastin (uskoakseni) erään perusleirissämme olevan hengen.

 

Basecampissämme oli korelainen seurue, joka vain hengaili siellä. Yleensä he pelasivat korttia messiteltassa tms.

 

Eräänä päivänä myrsky (taas) puhkesi. Ulkona ei eteensä nähnyt ja hyvä kun pysyi pystssä. Kävin perusleirimme vessateltassa ja sieltä ulos tullessani näin jonkun hahmon (näytti ihan aavelta) kulkevan veskin ohi leiristämme poispäin. Hän ei tiennyt minne oli kulkemassa, mutta minä oivalsin  nopeasti, että tätä menoa omaan hautaansa.

 

Harppasin muutaman metrin ja sain kyseisestä naisesta otteen. Hän oli todella peloissaan, koska a) tuntematon mies raahasi häntä ja b) koska huomasi olleensa eksyksissä.

 

Pidin messiteltassa hänelle tuiman puhuttelun. Pyysin sen jälkeen perusleirimme opasta viemään hänet takaisin veskiin. Voi olla, että tämän kokemuksen myötä se oli jo liian myöhäistä:-)

 

Ei olisi ensimmäisen (eikä viimeinen) kerta, kun joku löytyy leirin välittömästä läheisyydestä  jääkalikaksi paleltuneena.

 

Nämä ja muut kokemukset ovat olleet minulle todella hyödyllisiä.

 

No niin, eiköhän ole aika taas lähteä treenaamaan. Tiedossa on samanlainen lenkki kuin lauantaina. Noin 2h15 min kevyttä hölköttelyä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Teltat ovat noissa olosuhteissa todella kovilla. Siksi me käytämme vain parhaita. Me käytämme Helsportin telttaa, mutta myös Hilleberg olisi ollut ihan yhtä hyvä valinta.