Pieni jokiseikkailu
Parhaat lomareissut ovat olleet sellaisia, ettei niihin liity tiukkoja aikatauluja tai kiveen hakattuja suunnitelmia.
Vietimme kymmenisen vuotta sitten melko paljon aikaa Espanjassa. Asuimme pienehkössä kalastajakylässä, josta teimme erilaisia äiväretkiä lähiseuduille.
Juoksimme tai pyöräilimme sinne minne nokka osoitti. Karttaa ei ollut. Tai kerran oli, mutta heitin sen roskiin. En halua, että kartta tai mikään muukaan kontrolloi sitä, mihin olen matkalla.
Luonnevika, mutta minkäs teet.
Eräänä (oikeasti) kauniina päivänä lähdimme talsimaan matalaa jokea, joka laski Välimereen. Meitä kiinnosti se, mitä kaikkea joen varrelta voisi löytyä ja ennen kaikkea, mihin se meidät veisi?
Pakkasimme reppuun juoksukengät ja vähän syötävää. Jalassa oli Salomonin vesiurheiluun soveltuvat kengät, sillä talsiminen paljain jaloin kohti ylävirtaa ei tuntunut mielekkäältä.
No, siitähän tuli ihan mieletön päiväseikkailu. Yhtäkkiä tulimme laguuniin, jossa saattoi uida. Välillä taas menimme kahden kapoisen solan läpi, josta välistä mahtui kulkemaan just ja just.
Jossain kohdassa hyppäsimme joelta polulle, jonka uskoimme vievän johonkin kylään. Kuivattuamme jalat pistimme juoksukengät jalkaan ja aloimme jolkotella polveilevaa polkua pitkin. Jonnekin.
Ja kuinka ollakaan, saavuimme kauniiseen pikkukylään, jonka kahvilassa joimme kupposet lattea ja söimme makoisat pullat.
Paikalla oli muitakin turisteja, mutta he olivat tulleet sinne bussilla. He näkivät matkallaan asvalttitien. Sen, jonka näkee kotonakin. Me taas näimme kolikon toisen puolen, sen parhaan Espanjan.
Tarinan opetus. Lähde pois mukavuusalueelta. Älä suunnittele tai yritä kontrolloida asioita liikaa. Tässä siihen liittyvä artikkeli.