Lunta Saharassa
“Ota lämmin makuupussi mukaan”.
Avasin tiistai-aamuna meilin ja siellä oli tuo Youssefilta tullut viesti. Hän kertoi, että Saharaan on satanut eilen lunta.
Ei sillä nyt muuten niin väliä olisi, mutta kun lauantaina on tarkoitus lähteä kuvaamaan Saharaan hiekka-eikä lumidyynejä:-)
“Kaikki otetaan vastaan mitä Sahara tarjoaa”, oli halkijuoksun aikana tiimimme motto, joten sillä mennään edelleen. Ja eiköhän se lumi sula kahdenkymmen asteen lämpötilassa aika nopsaan pois.
Pipo ja lämmin takki olisi joka tapauksessa lähtenyt mukaan, sillä aavikoilla on yleensä iltaisin pahuksen kylmä. Ja nyt lähtee myös makuupussi.
Yksi poikkeus kylmiin öihin tuli mieleen. Se oli syyskuun loppua, kun olin edellisen kerran Saharassa. Tuolloin oli yöllä about 20 astetta lämmintä. En viitsinyt nukkua teltassa, joten raahasin kenttävuoteen ulos ja kätselin tähtiä ennen kuin nukahdin.
Tuolloin matkassa oli yksi heppu, joka kärsi jonkun sortin ravintoaineiden imestymishäiriöstä. En tiennyt sitä, ennen kuin tilanne oli päällä.
Päivällä oli ihan hiton kuuma, reipaasti yli 30 astetta. Varjossa, jota ei ole.
Lähdimme mukanani olleen ryhmän kanssa kävelemään perusleiristämme muutaman kilometrin päässä olevaan toiseen leiriin, jossa meidän oli tarkoitus nauttia lounasta.
Siinä kävellessä yksi matkakumppani ilmoitti kärsivänsä huonosta olosta. Pyysin muuta porukkaa jatkamaan matkaalounasleiriin paikallisen oppaan kanssa, sillä päätin viedä pahoinvoivan herran takaisin perusleiriin. Olis siis ihan hemmetin kuuma.
Juoksin muun porukan kiinni. Onneksi löysin heidät, sillä alueella on kohtuu paljon dyynejä eikä niiden ylitse ei (tietenkään) näe.
Kun olin saavuttanut heidät, niin perusleiristä soitettiin, että pahoinvoiva herra on pyörtynyt. Kerroin, että kaatakaa kitusiin suola-ja sokeriliuosta. Lähdin saman tien takaisin leiriin..tällä kertaa toisessa (lounas-)leirissä olleella maastoautolla, sillä nyt oli kiire.
Päästyäni perusleiriin miehemme oli onneksi vironnut. Liuoshoito oli tepsinyt. Tuolloin hän kertoi “sairaudestaan”.
Tällaisissa tilanteissa on vaan pidettävä pää kylmänä ja pyrittävä etsimään oikeita ratkaisuja. Panikoimalla niitä tuskin tulee.
Kuulumisiin.