Uskon…

Luin aamukahvin hörpinnän aikana sangen mielenkiintoisen jutun Outside-lehden nettisivulta. Aihe käsittelee ravintoa.

 

Jutun kirjoittaja on ottanut tähtäimeensä erään Paleo-ruokavalion merkittävimmän advokaatin, Mark Sissonsin.

 

Lukekaa juttu itse, mutta yksi asia pisti silmään. Paleoruokavaliofanit järjestävät ruokakulttinsa ympärille melko massiivisia tapahtumia, joihin porukka kokoontuu julistamaan ruokauskoaan…vai pitäisikö sanoa uskontoaan. Jotkut kokousvieraat pukeutuvat jopa Kiviset ja Soraset -vaatteisiin:-)

 

Sosiaalinen median ansiosta erilaisten lahkolaisten on helppo löyttää toisensa ja vahvistaa yhteenkuuluvuuttaan.

 

Jos yrität päästä keskusteluyhteyteen erilaisten kuppikuntien kanssa ja tuoda sinne poikkeavia mielipiteitä, niin forget it. Majataloissa ei ole ikinä pidetty “totuuden ravistajista”.

 

http://www.outsideonline.com/2060896/meet-pied-piper-paleo?utm_source=facebook&utm_medium=social&utm_campaign=facebookpost

 

Eikä edellä mainittu koske vain ruokafanaatikkoja. Niitä löytyy ihan joka paikasta. Otetaan esimerkiksi juokseminen. Ultrajuoksuun (maratonia pidempien matkojen) hurahtaneiden (ja tämä luonnehdinta ihan rakkaudella..) joukossa on tulisieluisia oman asiansa asianajajia. Vannoutunein polkujuoksija ja asvalttisoturi..vaikka juoksijoita ovatkin…eivät välttämättä löydä samaa aaltopituutta.

 

Olen seurannut Facebookissa erilaisia keskustelupalstoja. On sitten kyse luonnonmukaisesta rakentamisesta tai mistä tahansa, niin porukka vetää ihan käsittämättömiä pultteja, jos joku esittää eriävän mielipiteen.

 

Annoin viime viikolla päättyneellä aavikkojuoksun valmistelumatkalla muutaman lehtihaastattelun. Melko pitkien, noin tunnin kestäneiden haastattelujen yhteydessä tuli sivuttua aihetta sun toista, mutta kun minulta kysyttiin syytä siihen, miksi olen pysynyt niin hyvässä kunnossa (kop, kop,kop..), niin vastasin siihen sanalla “balanssi”.

 

Balanssilla tarkoitan elämän rytmitystä, johon kuuluu sopiva määrä liikuntaa, työtä, terveellistä ravintoa, riittävää määrää lepoa, ei-nipottavaa elämää, ystäviä, päihteistä riippumatonta elämää…ja tällä jälkimmäisellä en tarkoita sitä, että lasi viiniä tms.veisi turmioon, vaan tässäkin pätee sana kohtuus ja balanssi.

 

Juoksin eilen lyhyehkön sunnuntai-lenkin, joten aion -perinteistä poiketen- juosta tänään lenkin. Testaan (taas kerran..) siinä samalla muutamia kenkiä Juoksije-lehden huhtikuun numeroa varten.