Uutisia

Sarjassamme “retkikunnassa sattuu ja tapahtuu”, osa xx….kuvaajan, jonka piti lähteä aavikolle mukaan, ei lähdekään. Eipä siitä sen enempää.

Juoksentelin eilen Ruukinrannan maisemissa. Ehkäpä mielenkiintoisin osuus oli todella pitkä pitkospuu-osuus Otaniemen ja Ruukinrannan välillä. En osaa sanoa kuinka pitkä tuo osuus oli, mutta se tuntui ikuisuudelta.

Siinä sai todella juosta kieli keskellä suuta, sillä puut olivat turkasen kapeita ja liukkaita ja b) tippuminen pitkospuilta oli tietänyt “iloista kastumista”. Vältyin molemmilta.

Nastakengistä olisi saattanut olla hyötyä. Marraskuun Juoksijassa, joka ilmestyy about viikon kuluttua, on kattava nastakenkien esittely. Minulla on kotitestissä Icebugin Aurora-malli, jolle voi povata menestystä.