Walk the talk 2.0
Jos ei muuten, niin ainakin juoksulenkillä huomaa lämpötilan nousseen. Ensimmäiseksi huomio kiinnittyy juoksualustaan. Kovalla pakkasella lumi on tiiviisti tiehen pakkautunutta, mutta lämpötilan noustessa lumesta tulee muussia.
No toinen (ja ilmiselvä) muutos viime viikon lenkkeihin on se, ettei ole kylmä. Itse asiassa hikoilin melko voimakkaasti tämän päivän 2,5 tunnin lenkillä.
Juoksen melko tiivisti tulevan viikon aikana, sillä kalenteri on viime viikkoa väljempi. Käyn keskiviikkona luentomatkalla Tampereella, mutta muuten on hyvää aikaa sporttailla.
Odotan innolla ensi lauantaita, jolloin juoksen kaverini Raunon kanssa jäälenkin Laajalahdelta Porkkalanniemelle. Otan mukaani reilusti varavaatetta, naskalit, heittoliinan ja maukasta syötävää!
Olen kirjoittanut viime päivinä lyhyitä otteista Asennetta Peliin-kirjasta.
Tänään on vuorossa kaksi lukua, joista ensimmäinen on “Walk the talk ja toinen, “Tavoitteet”
Walk the talk tarkoittaa suomeksi sitä, että sanojen ja puheiden on kohdattava. Kuten tässä pari päivää sitten kirjoitin, niin arvostan suuresti henkilöitä, jotka tekevät mitä puhuvat. Tähän maailmaan mahtuu niin paljon tyhjän puhumista ettei tosikaan.
Motivoin ja kannustan ihmisiä (luennoillani) menemään venymisalueelle aina aika ajoin, sillä muuten jämähtää paikoilleen eikä opi uusia asioita. Se johtaa työelämässä mm.kilpailukyvyn heikkenemiseen, joka taas johtaa niin yksilön kuin yrityksen huonoon jamaan.
Minun on näytettävä esimerkkiä menemällä epämukavuusalueelle, jotta olen uskottava. Ihmisiä voi motivoida vain oman esimerkin avulla. Monet johtavassa asemassa olevat ihmiset ovat (mielestäni) unohtaneet sen. Et voi vaatia muilta palkanalennuksia, jos samalla nostat itse palkkaasi tai muita bonuksia.
On sanottu, että “aateluus velvoittaa, noblesse oblige” (It is the concept that nobility extends beyond mere entitlements and requires the person with such status to fulfil social responsibilities, particularly in leadership roles). Joskus, aikoja sitten, nämä olivat ihan itsestään selviä asioita. Miksei nyt?
Yksi Grönlannin retkikunnan päämotiiveista oli vahva halu päästä epämukavuusalueelle. Siitä huolimatta, että olen käynyt Pohjoisnavalla ja kokenut Etelemantereen katabaattiset myrskyt, en ollut aiemmin tehnyt pitkää arktista matkaa. Nyt oli sen aika.
En pidä erityisen paljon kylmästä vaan viihdyn paahtavassa helteessä. Se, etten viihdy kylmässä on hyvä syy lähteä pitkäksi ajaksi jäätikölle.
Monet yritykset ja yksilöt tekevät paljon suunnitelmia, jotka jäävät syystä tai toisesta toteuttamatta.
Walk the talk -henkisessä ilmapiirissä suunnitelmat pistetään käytäntöön.
TAVOITTEET
Kun näin ystäväni tietokoneelta kuvan Grönlannista useita vuosia sitten, niin tein päätöksen juosta joskus jäätikön halki. En tiennyt, olisiko se edes mahdollista.
Kun olen saavuttanut tuloksia, niin se antaa minulle hyvän selkänojan “nostaa panoksia” seuraavaa kertaa varten. Näen siis jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ympärilläni. Joskus onnistun, joskus en.
Uskon vahvasti (ja tiedän..), että asiat muuttuvat sellaisiksi, jollaisiksi haluamme niiden muuttuvan. Tämä on kirjani tärkein lause.
Pitää vain haluta sitä asiaa/tavoitetta riittävän kovasti ja olla valmis tekemään lujasti töitä sen eteen.
Kun näen silmieni edessä tavoittelemisen arvoisen tavoitteen, lähden härkäpäisesti sitä kohti.
Minulle muodostuu unelma (dream). Jotta unelma toteutuu, teen kirjallisen suunnitelman (plan). Sen jälkeen lähden toteuttamaan sitä yksi askel kerrallaan(do). Dream It-Plan It-Do It!
Ensimmäinen askel kohti tavoitetta on se kaikkein tärkein, jonka jälkeen se toinen ja kolmas askel ovat jo helpompia. Jokainen selvitetty askel antaa onnistumisen tunteen ja lisämotivaatiota seuraavan ottamiseen.
Huom! Tässä kirjan toiseksi tärkein lause. Kaikkea ei tarvitse heti tietää, osata tai ymmärtää!!! Luota siihen, että opit matkan varrella lisää.
Näin olen toiminut jokaisen retkikuntani kanssa. En tiennyt tuon taivaallista retkikuntien järjestämisestä vuonna 2009, jolloin aloin suunnitella Kalaharin halkijuoksua. Mutta kas kummaa, asiat vain loksahtelivat paikoilleen kun tahto oli kova. Lisää aiheesta kirjassa…
Palaan kirjan aiheisiin kuluvan viikon aikana! Jos sinulle tulee kysyttävää tai haluat kommentoida kirjoituksiani, niin voit lähettää minulle postia osoitteeseen: jukka.viljanen@sportman.fi
