Atacama

Kanadalainen Ray Zahab päätti eilen pitkän Atacaman (Chile) autiomaan halkijuoksun väsyneenä, mutta onnellisena. Kokekeen aaviikkojuoksijan  1100 kilometrin matkaa hankaloittivat jalkoihin pesiytyneet giganttisen kokoiset rakot. Olin hieman yllättynyt, että niinkin kokenut juoksija kuin Ray päästi jalkansa niin heikkoon happeen. Hän on aiemmin juossut ympäri ämpäri Saharaa ja trekannut itsensä ennätysajalla Etelänavalle, joten mistään noviisijuoksijasta ei ole kyse. Kun olimme Kirsin kanssa kolmisen vuotta sitten Saharassa, niin siellä tuli tehtyä (vähintään) kaikki alokasjuoksijan virheet, mutta niistä otettiin opiksi. Kalaharissakin oli varpaiden kanssa ongelmia, mutta osasimme hoitaa rakot heti eikä 15.päivä.

Vietin maanantain Tukholmassa, jossa suunnittelin Mikael Strandbergin kanssa seuraavan (Atacamaa pidemmän..) juoksumatkan kuvioita. Mikael on patikoinut halki Siperian, Patagonian, Saharan yksin tai kamelin kanssa, joten miehellä on valtava kokemus ja kontaktiverkosto, joka on nyt myös minun käytössä.

Julkistan seuraavan juoksumatkan koordinaatit heti, kun saamme kaikki lupa-asiat ja sen sellaiset kuntoon. Siihen voi mennä tosin aikaa…

Tänään on yksi luento, joten nyt on aika pistää blogisivu kiinni ja jatkaa puheen valmisteluja. Palataan keskiviikkona asiaan uusin uutisin ja kujein.