Paluu arkeen

Torstaina alkaneet Matkamessut päättyivät eilen sunnuntaina. Olipahan hieno ja pitkä viikonloppu ainakin juoksumatkojen osalta, sillä saimme muutaman matkavarauksen lisäksi paasata Saharan, Kalaharin ja Nepalin matkoista suu vaahdossa. Jatkamme messutyötä maaliskuussa Kuntomessujen yhteydessä.

Viikonloppu oli siinäkin mielessä poikkeuksellinen, etten käynyt juoksemassa kertaakaan. Asiaan tulee korjaus, sillä juoksen tänään pitkän lenkin.

Kirjoitin sunnuntain blogiin muutaman virkkeen juoksun suosiosta ja jatkan mieluusti vielä muutamalla sanalla samaan aiheeseen liittyen. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna juoksumaailma on muuttunut melkoisen paljon.

Kun asiaa katsoo yhdysvaltalaisten juoksulasien läpi, niin sieltä näkyy naisten esiinmarssi. Vielä 1980-luvulla naisten osuus maratoonareista oli about 20%, mutta nyt jo yli 40%. Vaikka lasit vaihtaisi sinivalkoisiin, niin tilanne näyttää samalta. Juoksija-lehden lukijoista jo 41% on naisia!

Yleinen väite, että maratonaikojen vauhti on hiipumassa ei pidä paikaansa. No jos aikaperspektiiviä venyttää 30-vuoden taakse, jolloin juoksijoitakin oli vähemmän, niin ok. Viime vuosien juoksijamäärän ripeän kasvun mukana, myös maratonaikojen keskiarvo on ollut pienessä laskussa (USA).

Vuonna 2008 perusjenkki (mies) juoksi maratonin aikaan 4.20, mutta seuraavana vuonna vauhti oli kiihtynyt aikaan 4.13. Parhaat maratonajat juostaan edelleen Bostonissa (3,44). Honolulussa ei pidetä turhaa kiirettä, sillä siellä juostaan keskimääräisesti eniten yli 6 tunnin maratonaikoja.

Se siitä statistiikasta. Minä lähden lenkille!