866

/in /by

 

Hyvää keskipäivää Kalaharista.Mittarissa on tällä hetkellä 866 juoksukilometriä.

Näimme eilen illalla punertavaa valoa horisontissa, joka paljastui metsäpaloksi. Tukitiimin pomo Chris järjesti miehistölle koko yön kestäneen vahtivuoron (auton katolla) ja saimme määryksen olla lähtövalmiina muutaman minuutin varoajalla millä hetkellä hyvänsä.

Onneksi palo saamui yön aikana.

Aamun 29 kilsan aikana näimme guduja ja shakaalin, joka on aika lailla suomalaisen ketun kokoinen, mutta väritykseltään tummempi.ja se vaikutti hieman rotevammalta. Olemme hyvin tarkkoja, ettemme vahingoita yhtään eläintä (tai kasveja) Kalaharin halkijuoksun aikana. Jos näemme tiellä tai polulla käärmeen tai vaikkapa koppakuoriaisen, niin ilmoitamme siitä takana kulkevalle turva-auton kuskille (Chris), joa käy ”hätistämässä” tai siirtämässä eläimen pois tieltä..

Aamulenkki tuntui kestävän ikuisuuden, mutta pääsimme lopulta keksipäivän majapaikkaan. Jatkamme reissua klo.14.30, jolloin on vuorossa 21km.

Palataan asiaan taas keskiviikkona..täällä on kaikki hyvin ja tunnelma on erinomaisen hyvä!

PS.Erikoisterkut Kaisalle, Villelle, Onniille ja Minnille.

836 km

/in /by

 

Aamu 30.8.

Terveiset Mopolon alueelta, jossa vietämme taukoa aamun 30 kilometrin juoksusta. Olemme juosseet nyt yhteensä n.815 kilometriä.

Olemme Kalaharin farmialueella, jossa on yksityisiä erittäin isoja maatiloja sekä Botswanan valtion omistamia maakaistaleita,jouta pitkin nyt juoksemme ja jossa meillä on lupa leiritytyä.

Maasto on jälleen erittäin hiekkaista ja tätä jatkuu vielä reilut 100 kilometriä. Viimeinen rykäys on kovempaa hiekkatietä ja sitten Trans-Kalahari Adventure Run on tullut tiensä päähän.

Menemme kuitenkin päivä ja etappi kerrallaan, sillä se on ainoa tapa saada tämä urakka kunnialla läpi.

Viime yönä shakaalit kävivät kiljumassa leirissämme ja näimme muutman upean sarvipään aamun juoksun aikana.

Olemme ajatelleet mennä ensi lauantain-tiistain välillä käymään jossain kylpylässä (Johannesburgissa). Luulen, että kun killumme tarpeeksi kauan jaltaassa, niin jossain vaiheessa pinnalle alkaa nouta lukematon määrä varpaankynsiä.

Terkut vielä kaikille täältä helteisestä Afrikasta. Toivottavasti aurinko paistaa myös Suomessa (olemme totaalisessa uutispimennossa ja sitä jatkuu ainakin lauantaihin asti).

Iltapäivä 30.8.

Juoksimme iltapäivällä tutut ja turvalliset 21 kilsaa. Pasikalliset paarmat viihtyvät seuranamme. Ne muistuttavat läheisesti hirvikärpäsiä, mutta on tuplasti isompia. Niiden nbitistäminen on erittäin hankalaa etten sanoisi mahdotonta. Kun saat yhden itse teossa kiinni ja annat sille ”Death penaltyn”, niin tuomion täytäntöönpsno onkin jo toinen juttu. Ne nimittäin kestävät iskuja, puristusta, tallomista jne eivätkä ole moisesta käsittelystä moksiskaan.

Lisäksi ne ovat vapaamatkustajina selässämme useita kilometrejä, josta kiitoksena on pieni puraisu ja lento seuraavan uhrin kimppuun.

Nyt matkaa on taitettu 836 km.

Korppikotkat saalistaa..

/in /by

 

erkut Afrikasta!

Lepääme paraikaa aamun 29 kilsan jäljiltä ja sulattelemme runsasta aamiaista lavitsalla löhöillen.

Yllämme lentää tällä hetkellä kolme korppikotkaa, jotka odottovat vesi kielellä hetkeä jolloin kuukahdamme Kalaharin hiekkaan.

Olemme nyt juosseet 764 km eli jo hieman yli ¾ matkasta on takana!!

Jatkamme matkaa iltapäivällä, jolloin edessä on 3 kilsaa löysää hiekkaa ja sen jälkeen alkaa (valitettava) päällystetyn tien osuus, sillä joudumme juoksemaan Kokotcha -nimisen kaupungin (kylän)läpi..Se jälkeen on siirrymme karjanhoitolueelle, jossa on hiekkatietä lähes loppuun asti.

Näyttää siltä, ettemme näe matkan aikana leijonia tai leopardeja, mutta on tämä ollut huikea reissu ilman sitäkin kokemusta.

Juoksemme 1000 kilsaa putkeen ja sen jälkeen siirrymme autolla kohti Gaboronea, jossa juoksemme muutaman kilometrin ”seremoniallisen” matkan Cheetah Conservation Botswanan tiluksilla (jossa treffaamme Cheetaheja). Keräämme heille varoja juoksumatkan aikana. Eräs mies ajoi eräänä päivänä luokseni ja kysyi ihmeissään, että minne aiot juosta ja mikäs juoksun idea oikein on. Kerroin Cheetaheista yms. ja hän kaivoi kupeistaan 21 Pulaa (pari

euroa) ja antoi ne minulle. Nostin hepulle lippistä ja annoin rahat support teamin pomolle Chrisille.

Muakavaa sununtain jatkoa!

PS. Päivän erikoisterkut lähtevät Juoksija-lehden porukalle, kiitos kannustavista kommenteista!