Wanjiru

/in /by

Kuten olemme saaneet lehdistä lukea, niin monelle huippu-urheijalle uran  jälkeinen elämä ei ole mennyt kaikilla ihan putkeen. Otsikoiden ulkopuolelle jää tietenkin se  suurin joukko “urheilueläkeläisiä”, jotka elävät seesteistä elämää -mitä se sitten onkaan- ja menestyvät myös työelämässä.

Koska hyvät uutiset eivät herätä suurta mielenkiintoa, niin alati valpas blogitoimitus nostaa esille yhden törttöilijän, joka ei ehkä ole lopettanut uraansa, mutta ei tämä episodi sitä myöskään edistä.

Kenialainen maratoonari ja Pekingin olympiakisojen kultamitalisti  Samuel Wanjiru sai viime viikolla syytteen uhatessaan tappaa vaimonsa ja ehti mies siinä humalpäissään pahoinpidellä vartijankin kiväärin perän avustuksella.

Wanjiru on ensimmäinen kenialainen, joka voitti olympiakultaa maratonilla ja hänen Pekingin kultajuoksun loppuaika oli loistava 2.06.32, joka on myös olympiaennätys. Lokakuussa 2010 Wanjiru voitti Chicagon maratonin jo toisen kerran peräkkäin ajalla 2.06. 24  Tässä kenialaisen sanomalehden juttuhttp://www.nation.co.ke/News/Olympic%20champion%20Wanjiru%20charged%20over%20threat%20to%20wifes%20life/-/1056/1080978/-/93oaq5/-/index.html

Uusi vuosi alkoi pitkähköllä yli 2h tunnin lenkillä. Juoksuvauhti oli hieman kävelyvauhtia nopeampaa, sillä lunta satoi taivaan täydeltä ja tiet olivat pöpperöiset. Tänään jatketaan samalla mallilla ja päivän tavoite on kipittää 2h30min.

Kirjoitin eilen v.2011 tavoitteista.Pahoittelen, että joudun olemaan tulevien projektien suhteen vielä kieli keskellä suuta. Siinä vaiheessa kun rahoitus ja muut asiat selviävät, niin julkistan seuraavan juoksuseikkailun “speksit”.

2011

/in /by

Tälle päivälle osuu tuplajuhlat: vuosi vaihtui ja tämä on 200.kirjoitus blogisivulle.

Aloitin blogikirjoittajan toimen 14.6.2010 otsikolla “kaksi kuukautta lähtöön”. Tässä kopio ensimmäisistä lauseista: “Seuraavat 2 kuukautta elän Kalaharin autiomaan halkijuoksun hengessä ja siitä seuraavat 20 päivää tosi toimissa. Kerron, miksi lähden sinne ja mitä kaikkea matkan valmisteluihin kuuluu jne jne.? Luen mieluusti ulkomaisia juoksu-vuorikiipeily-seikkailusivustoja ja lainaan (varastan) sieltä mieluusti mielenkiintoisia juttuja luettavaksenne”.

Kalaharin halkijuoksu oli ehdottomasti v.2010 kohokohta. Se oli ensimmäinen oman suunnitelman pohjalta tehty juoksuretkikunta, joka vieläpä onnistui erinomaisen hyvin, sillä Kirsi, Greg ja Jukka saavuttivat tavoitteen olla ensimmäiset ihmiset, jotka ovat juosseet Kalaharin halki. 

Kalaharin matka sujui onnellisten tähtien alla. Kukaan ei loukkaantunut juoksun aikana niin pahoin, ettei olisi voinut jatkaa taivallusta muun ryhmän kanssa. Ryhmän henki oli yhdellä sanalla sanottuna loistava ja Penduka Safariksen henkilökunta piti meistä huippuhyvää huolta. Nostan tässä kohdin Kirsin suorituksen meidän muiden yläpuolelle. Hän on tiettävästi ainoa naishenkilö maailmassa, joka on juossut autiomaan halki.

Tukiryhmämme pomo Chris Crewdson antoi minulle kuukauden kestävän oppitunnin, kuinka ihmisiä motivoidaan ja ohjataan hyviin suorituksiin. Hän oli jatkuvasti läsnä keskustellen ja auttaen tukitiimin jäseniä tekemään parhaansa. Hän piti jokainen ilta briiffauspalaverin, jossa hän antoi kehuja tehdystä työstä ja antoi erittäin rakentavaa palautetta, kuinka ryhmä voi tehdä asiat paremminkin. Hän teki töitä kuin hevonen ja oli aina iloinen, jopa kello viisi aamulla, kun hän tuli huutamaan minun korvaani “Good morning El Presidente, did you sleep well?!.

Chris  myönsi minulle presidentin arvonimen nähtyään unen, joka sijoittui talviseen Helsinkiin. Chris oli esiintymismatkalla kalaharilaisten tanssityttöjen kanssa ja he olivat saaneet kutsun presidentin linnaan ja arvaatkaa, kuka oli presidentti?  Tämän kuultuani, nimitin Chris Crewdsonin kulttuuriministeriksi.

Lupasin kesäkuussa päivittää blogisivua 6-7 kertaa viikossa ja olen pystynyt pitämään (ainakin tästä) lupauksesta kiinni. Pidän tästä lupauksesta edelleen kiinni. Kesäkuun startin jälkeen blogisivuilla on käynyt huikeä määrä ihmisiä eri puolilta maailmaa. Joulukuussa sivuja kävi lukemassa lähes 4,500 henkilöä 19 eri maasta. Kiitokset kaikille vierailijoille. Kommentit tai juttujen sisältöön liittyvät palautteet otetaan kiitollisuudella vastaan.

Aloitin vuonnan 2010 yhteistyön matkatoimisto Aventuran kanssa. Järjestämme tänä vuonna ainakin kolme (3) juoksumatkaa Nepaliin, Kalahariin ja Saharaan. Nämä eivät ole maratonmatkoja, sillä emme juokse kelloa vastaan, vaan tarkoitus on tutustua leppoisaan tahtiin kunkin maan luontoon, ihmisiin ja kulttuuriin. Pidän juoksumatkoista luennon Matkamessujen yhteydessä ja olen muutenkin tavattavissa messujen yhteydessä Aventuran ständillä.  

Olen todella iloinen siitä, että vuonna 2003 alkanut yhteistyö Juoksija-lehden kanssa voi hyvin. Minulla on Juoksijan toimituksessa parhaat mahdolliset työkaverit; Leena Ovaskainen,Seppo Anttila, Ari Paunonen, Harri Hänninen, Soila Niklander,Petri Saavalainen ja 83v.yliasiamies Eki Kuosmanen. Teen markkinointiduunia ja hieman toimitustöitä Juoksijaan yritykseni Sportman Oy:n piikkiin.

Tein vuoden 2010 viimeisillä viikoilla päätöksen pistää puhujia välittävä TopSpeakers Oy telakalle, koska (ainakin) muutaman seuraavan vuoden fokus on toisaalla.

Tästä saakin hyvän aasinsillan vuoden 2011 suunnitelmiin. Joudun tosin tässä kohdin pyörittelemään sanojani, sillä…

..olen mukana eräässä huippuhienossa projektissa, johon kuuluu lisäkseni kolme muuta heppua eri puolilta maailmaa. Olemme yhdessä tuumin palkanneet rahoituksesta vastaavan agentin, jonka tavoite on kerätä tiimille 300.000€, jotta hanke voisi toteutua. Rahoituksen kerääminen etenee harmittavan hitaasti, mutta siitä ei ole meidän rahoituspäällikköä syyttäminen. Meillä on vielä n.1,5 kk aikaa saada sponsorirahat kasaan. Mikäli emme tässä onnistu, niin vedämme hetken henkeä ja jatkamme rahojen ruinausta vuodelle 2012.

Mikäli edellä mainittu projekti ei toteudu, niin minulla on suunniteilla melko eeppinen juoksumatka marras-joulukuulle 2011 tai tammi-helmikuulle 2012. Se on matkaltaan pidempi kuin Kalahari (1000km). Olen suunnitellut reissua heti Kalaharista kotiuduttuani. Lähden näillä näkymillä Etelä-Afrikkaan tammi-helmikuun vaihteessa, jolloin tapaan mm.kulttuuriministeri Chrisin. Olen pyytänyt häntä myös seuraavan matkan tukitiimin pomoksi ja ainakin alustavasti homma tuntuu kiinnostavan. Se lähteekö Kirsi ja/tai Greg seuraavalle pitkälle juoksumatkalle mukaan, on vielä auki. On 50/50 mahdollisuus, että juoksen sen yksin.

Kuten aiemmin totesin, niin rahoituksen hankkiminen pitkälle juoksumatkalle on kovan työn takana. Tarvitsen seuraavaa reissua varten minimisään 60,000€.  Osa rahoista on tarkoitus käyttää dokumentin tekoa varten.

Juoksutreenit jatkuvat entiseen malliin. Näin talvisaikaan juoksen 5 krt viikossa. Tämän lisäksi teen lumikenkä-ja hiihtoharjoituksia. Kesää kohden juoksumäärä kasvaa 6 krt/viikko. Olen aikeissa ottaa jonkun lajin tähän rinnalle..onko se uinti vai pyöräily (vai molemmat), niin aika näyttää.

Sanasta miestä..lähden tästä vuoden ensimmäiselle (pitkälle) lenkille.

Toivotan kaikille sporttista ja hyvää uutta vuotta 2011!

Talviruokaa

/in /by

Viikko jatkui juoksuharjoittelun merkeissä. Juoksin ystäväni kanssa torstain pimenevässä illassa yhteensä n.1,5h lenkin. Sain eilen myös myöhästyneen joululahjan työkaveriltani (Juoksijan päätoimittaja) Ari Paunoselta, sillä hän lahjoitti minulle puiset eräsukset!

Lueskelin torstaina Runners Worldin nettisivuja ja nappasin sieltä muutaman vinkin talviruokailuun liittyen. Jos haluatte lukea alkuperäisen jutun kokonaisuudessaan, niin sehän löytyy täältähttp://www.runnersworld.com/article/0,7120,s6-242-300–13751-0,00.html

Mikäli kädet ja jalat tuntuvat kylmiltä, niin tässäkö apu? Arginiini -nimisen aminohapon on havaittu vaikuttavan typpioksidin tuotantoon, joka on tärkeä aine valtimoiden laajentuessa (Lähde: Ravinto ja terveys) ja parantaa verenkiertoa. Arginiinia esiintyy mm.runsaasti proteinia sisältävissä lihassa ja kalassa sekä pähkinöissä (manteli, cashew) ja mm.kaurassa.

Tutkimusten mukaan myös katekiinia (catechin), tanniinia ja muita bioflavonoidia sisältävät juomat, kuten viini, tee (etenkin vihreä) ja kaakao voivat tehdä kylmistä käsistä ja jaloista “kärsiville” eetvarttia.

Kylmistä jaloista puheenollen…eräs vähäisemmälle huomiolle jäänyt talvivaruste on se, joista toinen on aina hukassa tai pesukone on sen nielaissut. Kyse on siis sukasta. Tiedän monia sporttaajia, joilla on kengät viimeisen päälle hyvässä iskussa, mutta sukat joutaisivat jo matonkuteeksi.

Hyvät sukat kuuluvat ulkoilijan varustearsenaaliin siinä kuin kengätkin. Hyvä ilmastointi ja kyky siirtää kosteutta iholta ovat hyvän sukan ominaispiirteitä. Mikäli jalkapohja tai varpaat lilluvat kosteudessa, rakkojen ja hiertymien vaara kasvaa. Ihan esimerkkinä, osallistuin jokunen syksy sitten 100 km juoksukisaan, josta juoksin viimeiset 30 km jalat litimärkinä, mutta onnekseni sukkavalinta oli onnistunut, joten saldona oli nolla rakkoa.  Puuvilla pitää sen verran paljon hiestä, ettei se halua siitä luopua, joten se ei materiaalina sovi urheilusukaksi.

Talven kylmää vastaan kannattaa varustautua lämpöä ja pehmeyttä hohkavilla juoksusukilla. Suosittelen merinovillaa erittäin lämpimästi.

Sukan ja omistajan yhteistyön pitää olla saumatonta, joten laadukkaassa sukassa ei ole kiusallisia hiertymiä aiheuttavia saumoja.

Modernit sukat ovat usein matalavartisia, mutta vuoden kylminä kuukausina akillesjännettä ja pohjetta suojaavasta pitkävartisesta sukasta on omat hyötynsä. Tässä kohdin polviin asti nousevasta kompressiosukasta voi olla iloa.

Laatu maksaa, mutta ei kohtuuttomasti. Toimivan sukan saa reilulla kympillä. Varsinkin tähän aikaan vuodesta esim.Partioaitoissa on alennusmyynnit, josta voi tehdä todellisia löytöjä. Laadusta vielä sen verran, että Bridgedalen sukilla on kolmen vuoden takuu! Minulla on ko.valmistajan sukkia, jotka on otettu käyttöön yli 5 vuotta sitten! Käytimme Bridgedalen sukkia Kalaharissa(-kin). Mukavuus lähtee jaloista!

Hyvää Uutta Vuotta!