Kisoissa

/in /by

Tein sunnuntaina pirun hyvän juoksutreenin. Matka alkoi kotiovelta Saunaniemestä kohti Kauklahdea ja Bassenmäkeä, jossa on snadi 1,3 km pituinen pururata. En edes tiennut sen olemassa olosta ennen lauantaita, jolloin Kirsi kertoi siitä.

Juoksin pururadan vain kertaalleen ympäri, mutta tein muutaman voimaharjoituksen radan varteen rakennettuilla “voimatukeilla”, joiden paino vaihteli kevyestä erittäin raskaaseen. Näillä käsipuikoilla on parempi nostella niitä keveitä puntteja…ainakin vielä. Pitääpä tsekata netistä mistä (paino-)voimatukkeja saa, sillä sellaisen voisi hankkia kotipihalle.

Juoksuiloittelua riitti hieman päälle 2h. En tehnyt sunnuntaina muita treenejä, sillä iltapäivälle oli muuta ohjelmaa, nimittäin yleisurheilun EM-kisojen finaalipäivä.

Pitää taas hehkuttaa Olympiastadionia. Monet näkevät sen (ihan oikeutetusti) vanhentuneena betoniläjänä, mutta meikäläisen silmissä rakennus saa anteeksi ” ne pienet” puutteet, joiden lista on objektiivisesti katsottuna  valitettavan pitkä.

Olin stadikalla päivähoidossa vuosien 2003-2011 aikana. Tuona aikana vessojen toiminta oli niin ja näin. Takuuseen kuului urean haju. Talvella stadikan toimitotilat ovat viileitä ja kesällä siellä on pahuksen kuuma.

Sanoin pahimmille valittajille, että ostakaa lisäpatteri tai pistäkää tarpeeksi vaatetta päälle..tai hankkikaa kesäksi tuuletin työtiloihin. Minua nuo “pienet” puutteet eivät haitanneet. Monia se korpesi.

Stadikaa on kuitenkin korjattava ja sitä ei olisi saanut päästää nykytilaan. Museovirastosta ei ole mitään hyvää sanottavaa. Sieltä suunnalta on (näemmä) torpattu kaikki stadikan kehittämiseen tehdyt suunnitelmat. Tätä muumiovirastotautia on Suomessa aika paljon…

Kyllä oli karseeta katsoa 1500m kisaa. Sandellsin meno oli herkän näköistä, kunnes turkkilainen pisti jalkansa peliin ja suomalainen halasi Mondoa.

Sandells on moniin maanmiehiinsä verrattuna ihan eri puusta veistetty. Mies ei parkkeeraa jonon hännille vain pysyäkseen perässä. Hän on (ainakin nykykunnossaan) muiden juoksua aktiivisesti seuraava pelaaja, joka ei kaihda käyttää kyynärpäitään, kun sen aika on. Eilen hän oli katsomosta tarkasteltuna hieman yliaktiivinenkin, mutta se ei pelaa joka pelkää.

 

 

 

 

Pegasus

/in /by

Olen käyttänyt treenilenkeillä vain ja ainostaan Niken LunarEliten kenkiä huhtikuusta 2011 alkaen. Olen tosin tehnyt muutamia, lähinnä Juoksija-lehden kenkätestilenkkejä muillakin kengillä.

LunarEliten valmistus on lopetettu, joten nyt olisi paree löytää uudet menokkaat.

Aivan kuten aikoinaan Imelda Marcosilla, niin myös minulla on kohtuu hyvä varasto muitakin kenkiä, joten valkkasin sieltä eiliselle 2h5min lenkille Niken Pegasukset. Ne ovat malliston maastoversiot, joka tässä tapauksessa tarkoittaa lähinnä mustaa väriä.

Kylläpä tuntui ylelliseltä juosta niin hyvin vaimennetuilla kenkgillä, sillä Elitet ovat melko pintakovat Pegasuksiin verrattuna. Juoksen tänään vielä toisen yli 2h lenkin “Cadillaceillani”.

Kulunut viikko on ollut ensimmäinen oikea treeniviikko sitten Saharan. Juoksulenkkejä on piisannut 6 kipaletta ja lihaskuntoa on harjoitettu 5 krt  viimeisen seitsemän päivän aikana.

Rytmitän tulevina viikkoina juoksutreenejä hieman eri tavalla. Nyt tein 6 treeniä putkeen, jatkossa tahti on 3-5 juoksuharharjoitusta, jonka jälkeen on välipäivä. Lihaskuntoa harjoitan 3+1 periaatteella (=kolme treeniä yksi vapaa).

Heinäkuu on perinteisesti ollut kovin harjoituskuukausi ja samanlaiset ovat mietteet myös tälle vuodelle.Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pitkät lenkit pitenevät ja näin myös rasituksen ja levon suhdetta on hyvä muuttaa.

Sporttinen viikko saa päätöksensä tänään Stadikalla. Odotan suurella mielenkiinnolla Sandellsin juoksua. Mies on ihan ulkomuotoa myöden kuin kopio ex-huippujuoksijasta (ja nykyisestä Juoksija-lehden päätoimittajasta) Ari Paunosesta.

 

 

Menossa…

/in /by

Eilinen päivä meni niin touhutessa, ettei edes tietokoneelle ehtinyt.

Pyhitin varhaisen aamun sportille. Kiskoin silmät rähmässä soutulaitetta 4 kilometriä, jonka jälkeen siirryin aurinkoiseen ulkoilmaan ja noin tunnin lenkille. Jalat olivat alussa hieman tönkkönä, sillä juoksin torstaina (nykykuntooni nähden) kovavauhtisen 16-17 kilsaa Villen tahdittamana.

Pikasuihkun jälkeen riensin työpalaveriin ja sieltä kodin kautta (Villen&Kaisan)lasten synttäreille Klaukkalaan. Ainakin näillä lasten kekkereillä tarjottiin urheilijallekin sopivaa palautumisruokaa eli pizzaa ja kakkua!